keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Kultainen mies

Kovin usein ei törmää hyvään pelifiktioon, eli esimerkiksi roolipelin pohjalta kirjoitettuun tarinaan jota olisi oikeasti viihdyttävä lukea. M.A.R Barkerin The Man of Gold on poikkeus, Tékumelin kuvitteellisen maailmaan sijoittuvan seikkailutarinan parissa ei tylsisty.

Maailmanrakentajana Barkeria on usein verrattu jonkinlaiseksi unohtuneeksi Tolkieniksi mutta tämä ei onneksi heijastu hänen kirjoittamiseensa joka on miekka & magia genren linjoilla eikä J.R.R Tolkienin ja E.R. Eddisonin korkean ja eeppisen fantasian viitoittamalla tiellä. Kirja eroaa Tolkienin tuotannosta siinäkin että se on kirjoitettu vapaamielisemmän 70-luvun tieteisfiktion tyyliin (vaikkakin vuonna 1984) ja esimerkiksi seksin ja huumeiden suhteen ei turhia kainostella mutta ei niissä rypemiseenkään ryhdytä.

En tiedä tuleeko kirjan nimi Etelä-Amerikkalaisesta kultaisen miehen rituaalista, mutta eksoottisten kulttuurien kuvaukset tuovat ainakin mieleen mantereen. Kultainen mies itse kirjassa on aivan jotain muuta. Tapahtumien ympäristö on ainakin poikkeava joskaan ei missään vaiheessa itsetarkoituksellisen outo vain pelkästään outouden vuoksi.

Kirjan päähenkilö pappiskokelas Hársan on jonkinlainen munkinkammiossa ahertava kielitieteilijä josta ei voi olla vetämättä tietynlaisia johtopäätöksiä eskapismista ottaen huomioon että kirjailija itse on ansioitunut akateemikko juuri kielten tutkimisen saralla. Tarina itsessään noudattaa totuttua kaavaa nuoresta miehestä etsimässä paikkaansa maailmassa ja koska fantasiasta on kyse niin turhan mahtipontisesti maailman kohtalohan se tietenkin on vaakalaudalla. Juonenkuljetus on tosin sujuvaa, tieteisfiktiota ja fantasiaa sekoittava maailma oikeasti mielenkiintoinen ja ei yhtään niin vaikeaselkoinen kuin Tékumelin maine roolipelaajien keskuudessa antaa ymmärtää.

Suosittelen jos hieman tyypillisiä polkuja kulkeva tarina sangen epätyypillisessä fantasiamaailmassa saattaisi kiinnostaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti