Ropecon 2015

Tänä vuonna Ropecon järjestettiin jo toukokuussa, syynä se että coni oli viimeistä kertaa Dipolissa ja paikkaan puskee remonttia ja tilojen käyttötarkoitus muuttuu. Otin osaa tapahtumaa heittäytyen hetken mielijohteesta mielenkiintoisiin asioihin mitä vain tulee vastaan sekä jonkin verran myös suunnitelmallisesti pitäen joitain ohjelmia kiintopisteinä. Hyvin paljon ajankäytöstäni kului myös ihmisten tapaamiseen ja hengailuun koska uusien ja vanhojen tuttavuuksien saralla on hyvä vaihtaa kuulumisia kasvotusten kun siihen kerran mahdollisuus tarjoutuu.

Edellisten conien virheistä oppineena poltin omaa energiaa säästöliekillä että riitti intoa ja osallistumiskykyä kaikkina kolmena päivänä. Eli selkokielellä jätin Keltsussa myöhään roikkumisen väliin jotta jaksaisin jokaisena päivänä osallistua. Olin vielä lauantaina iltapäivällä ihan kympillä menossa roikkumaan mm. Pelilaudan tapaamiseen mutta turnauskestävyys ei vain ole entisensä.


Perjantai
Tunnelmallisen sisäänpääsyjonon ja innostavan avajaisseremonian jälkeen kävin kuuntelemassa Mike Pohjolan puheen maailmanparantamisesta larppaamalla. Olen ilmaissut skeptisyyteni aihepiiristä aikaisemmin, olen siis itse uskonut että liveroolipelaaminen ei vain vaikuta mihinkään, tai ainakaan niillä tavoin mitä olen nähnyt esitettävän. Mike esitti toisen kohtaamansa epäilyn että energia ja tarmo joka uhrataan larppaamiseen olisi pois jostain ns. oikeasta työstä asioiden parantamiseksi. Eli monesta suunnasta tulevien epäilyksien johdosta ei hänen työsarkansa ainakaan helppo ole. Täytyy sanoa että konfrensseja ja keskustelutilaisuuksiakin kuitenkin järjestetään vaikka niissäkin ns. vain puhutaan asioista joten larppaamisella tiedottaminen ja tietoisuuden lisääminen ei kuulosta yhtään mahdottomalta.

Pohjolan Baltic Warriors aloittaa oman takapihan puhtaana pitämisen hyvin konkreettisella aiheella eli larpilla Itämerestä ja sen tilasta. Ilmeisesti larppeja järjestetään kansainvälisesti seitsemässä sijainnissa Itämeren ympärillä jossa aihe on meren tavoin monelle läheinen. Larpissa on myös viihteellinen, pelillinen ja osallistumaan haastava puolensa eli viikinkizombien nousu meren tummista syvyyksistä keskeyttämään "vakavan" kokouksen pidon. Tämä leikkisä ja hoksottimet eri asentoon vääntävä puolensa oli ehdottomasti varmaan isoin neronleimaus koska maatalous- tai teollisuuslobbarin tai ympäristöministeriön virkamiehen roolipelaaminen ei muutoin kyllä kauhean kiinnostavalta vaikuttaisi.

Lauantai
Pelasin päivällä Neanderthal-roolipeliä pelin kehittäjän ja yhden toisen pelaajan kanssa toista tuntia. Peli oli mielenkiintoinen, kannattaa ehdottomasti painaa se mieleen. Toisen pelaajan ollessa varmaan 25 vuotta minua nuorempi en voinut olla hämmästelemättä kuinka fiksuja nykyajan nörtinalut ovat.

Lauantain kohokohta oli ehdottomasti nörttikuoro Unreality, jo ennen esitystä jonot kiemurtelivat moninkertaisina lenkkeinä Dipolin sisällä. Häkellyttävintä oli kuulla Doctor Who televisiosarjan tunnari pelkästään ihmisäänillä esitettyinä, kuoron säestäessä itse itseään.

Toinen lauantain kohokohta mitä ohjelmaan tulee oli päästä pelaamaan Once Upon a Time tarinankerrontapeliä itsensä kunniavieras Michelle Nephewn kanssa. Hauskaa oli ja peliä tulee varmasti pelattua muulloinkin.

Sunnuntai
Esitys Kysy roolipelisuunnittelijoilta pelisuunnittelusta oli conin kovinta ydintä. Tilaisuudessa käytiin hirveästi kysymyksiä ja vastauksia läpi kaikesta mahdollisesta. Olen käynyt yksityiskohtia läpi foorumeilla missä toivon niiden tavoittaneen tekijät mutta sanon vain että kyseessä oli faktavyörytys kaikesta mahdollisesta liittyen siihen kun ideasta lähdetään työstämään valmista julkaisukelpoista peliä ja vielä siitä julkaisustakin. Tämä ohjelma oli aivan takuuvarmasti kullanarvoinen monelle jotka kamppailevat omien projektiensa kanssa. Kiitos!

Lähivuosina ilmestyvistä peleistä varmasti mielenkiintoisin roolipeli tulee olemaan Hyperstorm. On hyvin vaikea kuvata Miska Fredmanin kuvailemia konsepteja vertailematta sitä muihin avaruusoopperan genren edustajiin mutta pelistä tulee minulle yhtä paljon mieleen TV-sarjat Farscape kuin Firefly. Miskalla on myös ymmärrys genrestä ja peli saattaa ehkä lunastaa ne odotukset mitä esimerkiksi Star Frontiers ja Traveller eivät aikanaan täyttäneet.

Ennen päättäjäisiä kuuntelin vielä Sami Koposen esityksen skeneaktivismista eli siitä kuinka jokainen voi kantaa kortensa kekoon. En tyrmää mitä hän esitti ollenkaan, vaativat vain mahdollisuuksia panostaa ihan välittömän lähipiirin ulkopuolelle.

Päättäjäisseremonia jätti päivän loputtua hyvin haikeaksi, vaikka siitä ei ole kulunut viikkoakaan niin uuden sijainnin eli Messukeskuksen mahdollisuuksista ja haasteista myllertää jo vilkas keskustelu sosiaalisessa mediassa. Eiköhän Ropecon lopulta valtaa Pasilankin omakseen.


Sekalaisia havaintoja:
-Nörttityttöjen turvasatama toimi todella hyvin rauhallisena levähdyspaikkana koko tapahtuman läpi.
-Jos haluat eroon vanhoista peleistä, larppirytkyistä, lautapeleistä yms. Ropeconin kirppistä kannattaa vakavissaan harkita.
-Nordicin omalaatuinen, ellen sanoisi jopa todella omituinen kauhupeli Tupilak kannattaa katsastaa jos mahdollista.
-Eräs tavoite tuli täyteen paljon aikaisemmin kuin olin ajatellut, kiitos Jukka Sorsan myyntityön ja Myrrysmiesten pöydästä vuokratun tontin.