tiistai 1. toukokuuta 2012

Peliraportti 4: Askel tuntemattomaan

Porukka on taas kasassa ja valmiina anomaaliseen sunnuntaihin, Lassin varas Percival, Jukan haltia Caravaggio ja Aten taistelija Flavonius uskollisten kätyreittensä kanssa aloittavat ensimmäisen pelin jossa tullaan tunkeutumaan Rendon vuoren uumeniin.

Kiipeäminen vuorelle ei osoittaudu kummoiseksi haasteeksi ja lopulta hahmot katselevat auringonlaskua puurajan yläpuolella olevalla tasanteella luolan edessä. Luonnonluolaa muistuttavan sisäänkäynnin luona käydään väittelyä marssijärjestyksestä ja luolasta tulviva saastan löyhkä viittaa siihen että se on jonkin olennon pesä. Saatuaan rivinsä järjestykseen seurue marssii sisään ja tekee selvää karhusta jonka pesään he ovat marssineet. Pesäluolan perältä löytyy alkovi ja siitä saumaton ja ruostumaton metalliovi. Oven vieressä olevaa aukkoa seinässä tarkastellaan hetki jos toinenkin kunnes Caravaggio lyö seurueen mukanaan tuoman mystisen kiven sen sisään kyllästyttyään muun seurueen pitkittyneeseen jahkailuun. Oveen ilmestyy viiru jota pitkin se avautuu ja vetäytyy seinään sisään. Muinaisten holvi on avattu.

Toiselta puolen avautuu käytävä jonka seinät on tehty oudosta kiiltävästä valkoisesta aineesta ja katto itsevalaisee himmeästi. Jukka ottaa kartoittajan tehtävät vastaan sysättyäni ruutupaperin hänen eteensä. Seurue lähtee järjestelmällisesti kaluamaan käytäviä ja huoneita läpi.

Ensimmäinen todella outo huone on kaakeloitu tila jossa on sekä rivi suihkuja että rivi wc-pönttöjä. Tutkiminen johtaa havaintoon että putkisto on täynnä viherlimaa, jopa pönttöjen vesisäiliöt ovat pullollaan sitä. Lähden olettamuksesta että kääpiöt kuten seurueen EPH-vahvistus Felrik ja Jukan haltiakansan soturimaagi Caravaggio tietävät yleisimmistä luolaholvien vaaroista samalla tasolla kuin vuosikymmeniä roolipelejä pelanneet pelaajat.

Seuraava merkittävä huone on hyödyttömän näköistä romua pullollaan, valitettavasti romu kävelee vastaan. Flavonius yrittää kommunikoida omituisten metallirunkoisten mutta Jeesus-teipillä ja luunkappaleilla paikkailtujen automatonien kanssa. Automatonit reagoivat häneen ja kysyvät mistä seurue tulee? Tämä havainto kertoo että niiden kanssa voi mahdollisesti kommunikoida tai ne ovat jopa jollain tapaa tiedostavia olentoja mutta Flavonius on joko väärä mies edustamaan porukkaa tai vastaus ei tyydyttänyt koska heti kun soturi on vastannut että ulkopuolelta lähtevät automatonit etenemään teroitetuista metallinkappaleista, ruuvimeisseleistä ja muusta romusta väsättyjen aseiden kanssa.


Seurue linnoittautuu edelliseen huoneeseen, ja huomaa että automatonien ryhmä jakautuu kahtia. Puolet porukkaa jää pitämään eteläistä ovea toinen puoli ryhmittyy pohjoiselle ovelle odottamaan toista puolta automatoneista.
Jukka saa älynväläyksen ja Caravaggio irrottaa wc-pöntön vesisäiliön kannen ja kauhoo sillä viherlimaa, juoksee ovelle ja heittää limat yhtä automatonia päin. En ollut pelinjohtajana edes miettinyt mahdollisuutta että kukaan harkitsisi viherliman käyttöä aseena. Temppu onnistuu taistelun melskeessä vieläpä kolme kertaa.
Perinteisen miekalla päihin vetämisen ohella limaaminen toimii yllättävän hyvin ja sillä tahratut automatonit sotkevat itsensä vain sitä pahemmin mitä enemmän siitä yrittävät päästä eroon ja tämä yllättävä neuvokkuus kääntää tasaväkisen kamppailun seikkalijoiden voittoon. Ennen kuin taistelu on ohi, aivan loppumetreillä eräs automatoni lyö pitkän ruuvimeisselin Percivaliin ja hän nyykähtää maihin, nousematta enää koskaan ylös.

Huone josta romurobotit tulivat päälle tutkitaan ja sieltä löytyy kultakolikoitten lisäksi outo hopeinen esine josta törröttää erivärisiä johtoja, kutsun sitä huonona käännöksenä pikaisesti seinäskonssiksi, mitä ikinä se tarkoittaakaan. Pian käytävältä kuuluu ketjupanssarin kilinää ja raskaita askelia, hetken kuluttua tieteen kultin tunnuksin varustautunut soturi astuu esiin. Miehen panssarin päällä olevaan vaatteeseen on kirjailtu koeputki. Hän tervehtii ja selittää olevansa Janus niminen tieteen akolyytti joka on lähetetty heidän turvakseen koska seurueen jäsenet ovat suurlahjoittajia ja tutkimassa mahdollisesti tieteelle merkittäväa löytöä. Hän lähti kevyellä varustuksella joukon perään melkein päivän heidän jäljessään ja kiri etäisyyttä kiinni lepäämättä. Hän tunkeutui jopa yksin holvin sisälle mutta ei valitettavasti ehtinyt avuksi taisteluun. Janus on Lassin uusi hahmo ja pelinjohtajana täytyy sanoa että minulla on hyvä tunne tämän taistelijan mahdollisuuksista selviytyä. Tähän liittyvänä sivuhuomiona täytyy todeta että Labyrinth Lordin systeemi ei ainakaan suosi varkaan pelaamista tai tee sitä kovin helpoksi.

Jatkettuaan syvemmälle ja saatuaan vielä päihin perinteisestä "riippuva tukki" tyylisestä ansasta seurue löytää huoneen jonka seinältä löytyvään aukkoon seinäskonssin johdot pyrkivät kiemurtelemaan. Annettuaan mystisen esineen kiinnittyä avautuu ennen huomaamaton salaovi.

Salaiselta osiolta löytyykin kaikenlaista mielenkiintoista, mm. kaksi arkkuun suljettua korua jotka lahjoitetaan tieteen kultille, Janus kiinnittääkin tyylitellyt kultaiset kotkat kolmella tähdellä oitis kauluksiinsa. Eräästä toisesta huoneesta löytyy seitsemän korroosion syömää kivääriä ja kaksi kanisteria korroosion runtelemia ammuksia, aseet vaikuttavat olevan yhä toimivia. Janus ja Flavonius kumpikin pohtivat mahdollisuutta raahata nämä ja aikaisemmin jemmatut aseet kaupungille jossa pystyvä aseseppä voisi useamman osia hyödyntäen pistää kasaan aseita joissa kaikki osat ovat kunnossa.

Viimeinen huone joka löydetään tämän pelin aikana näyttää olevan täynnä keltahometta, Caravaggio ja Felrik usuttavat hahmot nopeasti pois. Felrik toteaa että huoneen voisi kenties tutkia myöhemmin kaasunaamarin kanssa.

Peli päättyy ja hahmot jäävät luolaholvin uumeniin. Atte kommentoi minulle myöhemmin että ensi sessiossa täytyy nostaa esille vetäytyminen koska seurue ei kestä enää varmasti yhtäkään samanlaista kohtaamista, jemmattu tavara olisi hyvä viedä kaupunkiin ja varustautua vaikkapa niillä kaasunaamareilla, korjatuilla tuliaseilla voisi saada edun kohtaamisiin ja ehkä muutaman aseen myymällä vaihtaa panssarit koko porukalla levypanssareiksi.
Totean että luolaholvissa ei todellakaan ole mitään mikä estäisi seuruetta komppaamasta omaan kuolemaansa saakka joten päätökset vetäytymisestä täytyy todellakin tehdä pelaajapuolella. Luolaholvi on mikä on että jos hahmot saavat paremmat vermeet eivät hirviöt mitenkään mystisesti nouse yllättäen tasoja sillä ne ovat tarpeeksi vaarallisia sellaisenaankin, hahmot ovat jo valmiiksi alakynnessä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.