D&D&D

Kannattaa katsoa seuraava, nimittäin Dungeons & Dragons & Doodles. Tom Fowler kuten jokainen annettua linkkiä seurannut voi huomata on varsin lahjakas taiteilija jolla on erinomainen Dungeons & Dragons roolipelin inspiroima tumblr-syöte.

Erityisesti mainitsemisen arvoinen on Fowlerin kertomus siitä miten Dungeons & Dragonsin pelaaminen häntä alkoi inspiroimaan. Hän oli alkanut inhota kuvittajan työtään ja huomannut menettäneensä innostuksen työhönsä ja taiteeseen täysin. Vaimonsa patistamana hän oli aloittanut roolipelaamaan viikottain kokoontuvassa porukassa ja ihan huomaamattaan hän oli ensin alkanut piirrellä marginaaleihin ja sitten vähän enemmän.

Roolipelaamisen yhdeksi mahdolliseksi positiiviseksi vaikutukseksi on siis luettava taiteellisen inspiraation uudelleen löytäminen. Kertomuksen luulisi olevan koskettava kenelle tahansa roolipelaajalle vaikka D&D henkilökohtaisesti ei kiinnostaisi lainkaan. Nyt hänellä on tekeillä jo taidekirja aiheesta, eikä suotta sillä hänen töissään on jotain ihan omanlaatuista meneillään. Nuo fantasiateokset ovat todennäköisesti sellaisia että jos pidät fantasiakuvituksista ja pidät D&D:stä pidät niistä koska ne kuvaavat juuri sitä mistä pelissä on kyse ja jos et pidä D&D:stä niin todennäköisesti ne eivät näytä yhtään siltä miltä peli mielestäsi vaikuttaa ja pidät myöskin niistä.


D&D&D: The Tabletop Fantasy Art of Tom Fowler

Kuvat © Tom Fowler, kuvat julkaistu erikseen kysytyllä luvalla.

Luolaholvit Helsingin alla

Klikkaamalla tätä linkkiä Maanalaisen Helsingin unohdetut salit pääsee ihastelemaan Esoteerinen maantiede ja periferiaterapia blogin raporttia Helsingin alla piileskelevistä isoista maanalaisista tiloista. Jotkin kotikaupunkini maanalaiset ympäristöt ovat itselleni tuttuja ja tosiaan ovat kuin toinen käänteinen maailmansa jossa pimeys, kylmyys, kosteus ja tunnistamattomat hajut tervehtivät kulkijaa.

Urbaanien tutkimusmatkailijoiden kuvissa on on tietynlaista rappioromantiikka, sitä samaa kuin vanhassa talossa jonka hilseilevä rappaus viehättää silmää enemmän kuin sama talo entistä ehommaksi remontoituna. Roolipeleihin ottaisin oppia oikeista maanlaisista tiloista sen että kuvaillessa alapuolista maailmaa pitää kuvailla ruostumista, hilseillyttä maalia, puun mätänemistä ja tippukiviä. Uudessa maanalaisessa ympäristössään oudoiksi muuttuvia yksityiskohtia ei ole syytä unohtaa, kuten värikkäitä tauluja tai jonkun "viljelyksiä" jotka siirrettynä maan alla saavat uusia merkityksiä, luonnollisesti roolipelissä noiset yksityiskohdat voivat olla paljon fantastisempia tai omituisempia.

Arvostelussa Marvel Super Heroes

Olen kirjoittanut vuoden 1984 Marvel Super Heroes roolipelistä tavanomaista pidemmän katsauksen. Arvostelu löytyy poikkeuksellisesti tämän blogin ulkopuolelta, Nörttityttöjen sivustolta jota olen muutaman kerran ehtinyt jo suositellakin:

Marvel Super Heroes: Supersankareita 80-luvun tapaan

Siniset luolat & Valkeat lohikäärmeet

Google+ palvelun tiimoilla on tapahtunut mielenkiintoisia käänteitä viime päivinä roolipelaajien verkostoitumisen suhteen. Aika oli sille kypsä ja näin kuin tyhjästä kotimaisella OSR-skenellä on nyt palvelussa oma nurkkansa. Jos millään muotoa aihe kiinnostaa kannattaa liittyä ja käydä ainakin tutustumassa.

Siniset luolat & Valkeat lohikäärmeet

Pienet Jumalat jatkaa eloaan

Petty Gods nimellä tunnettu jumalluettelo jatkaa eloaan ja sen laatiminen siirtyy nyt kolmannelle henkilölle. Richard LeBlanc Save Vs. Dragon blogista on ottanut ohjat projektista ja Expanded Petty Gods on takaisin raiteilla vaikka mitään varmaa aikataulusta ei voi sanoa. Mikäli EPG ikinä valmistuu niin se on roolipelilähdeteoksen lisäksi myös kattavin otos mitä OSR-ilmiöstä ja siihen osallistuneista voidaan saada yhteen kirjaan. En tietenkään tarkoita että opus olisi osallistujiensa puolesta täydellinen otos tai jonkinlainen kuka on kukin teos. Tälläisiin yhteisöprojekteihin eksyy mukaan luonnollisesti juuri sitä porukkaa jolla on halu luoda jotakin ja tuoda se ihmisten ilmoille ja sellaiset ihmiset ovat usein toteuttaneet tuota tarvetta myös jossain muualla.

Uuden ja vanhan tiedon kerääminen samoille sivuille esimerkiksi M. A. R. Barkerin kautta muodostuva linkki aivan harrasteen juuriin, taustalla vaikuttavaan kulttuuriperintöön ja populaarikulttuuriin viittaaminen, teoksen synty ja matka koko ilmiön keskeisimpien vaikuttajien kädestä käteen muodostavat kokonaisuuden jossa näkyy varmasti koko OSR-ilmiön kirjo.

Inspiroivia kuvia

Selaillessani Io9-sivustoa törmäsin häkellyttävän inspiroivaan materiaaliin. Mike Mignolan konseptikuvat Disneyn animaatioon Atlantis ovat sellaisia jotka sopisivat suoraan jonkin miekka & magia tarinan sivuille. Elokuvasta itsestään en tiedä. Näiden kuvitusten tyyli on lähellä sitä millaisena itse näen Dungeons & Dragons pelin esittämän fantasian, silloin kun minä olen pelinjohtajana ja kampanja on taivutettu minun näkemysteni mukaiseksi. Olen ennenkin kirjoittanut kuvista jotka ovat pääni sisäisen vision kaltaisia ja suosittelen katsomaan myös erästä toista galleriaa johon olen aiemmin linkittänyt.

Mike Mignola's Otherworldly Concept Art For Disney's Atlantis

Yhden sivun luolaholvi

Jokavuotinen yhden sivun kokoisten luolaholvien suunnittelukilpailu on taas alkanut. Kisa on pistänyt menneinä vuosina minimalistisella linjallaan osallistujat koville ja tuloksina on ollut yleensä paljon mitä eriskummallisimpia asetelmia, kivettyneiden matojen sisällä luikertavia luolastoja, huoneistoja onttojen demonipatsaiden sisällä yms.

Osallistun itse kilpailuun ensimmäistä kertaa ja vieläpä kammottavien vaikeuksien kanssa. Tietokoneeni otti ja kuoli niinpä olen laatinut oman luolaholvini tärisevin käsin, vuotavalle kuulakärkikynällä valkealle kopiopaperiarkille ja skannannut sen työpaikallani. Kaikessa karuudessaan laitoin siis sellaista materiaalia jota normaalisti piilottelen pelinjohtajan suojan takana. Eli sanoisin että jos joku blogini lukijoista kilpailuun löytää ei hänellä ole ainakaan mitään pelättävää minun luomuksestani.

Robert E. Howardin vähän tunnettuun Cormac Mac Art tarinaan pohjaava luolaholvini on laadittu Warhammerin roolipelisäännöt mielessä joka vaikuttaa yhä enemmän ja enemmän sellaiselta peliltä johon pitäisi muokata miekka & magia genren mukaiset maailmasäännöt.

Kilpailusta löytyy tietoa seuraavalta sivulta:

One Page Dungeon Contest 2014

Sinunkin roolipelisi voisi olla ainakin osin Larry Elmoren kuvittama

Larry Elmore voi olla erittäin tuttu nimi niille jotka aloittivat tutustumisensa roolipelien maailmaan suomennetulla laitoksella Dungeons & Dragons roolipeliä. Hänen tyylinsä voi herättää nostalgiaa, puistatuksia, ihailua tai aivan mitä tahansa reaktioita mutta hän on ihailtavasti julkaissut osan töitään vapaasti käytettäväksi. Elmore ei ole vuosikymmenien aikana muuttunut paljoa eli jos etsit sitä tietynlaista permanentattua 80-luvun säväystä roolipelijulkaisuusi niin se on mahdollista ja vieläpä ilmaista. Leikkaamalla ja liimaamalla voi nopeasti tehdä autenttisen oloisen 80-luvun version mistä tahansa pienemmästä fantasiaroolipelistä.

FreeDnDArt kokoelman muu vapaasti käytettävissä oleva materiaali kannattaa myös katsoa jos etsii jotain vähemmän kasaria. Valtaosa tuosta muusta kuvituksesta on tekijänoikeuksiltaan vanhentunutta viime vuosisadan alun fantasiakirjakuvitusta.



Larry Elmore galleria (kansiossa mukana käyttöehdot)

FreeDnDArt Picasa galleria vapaasti käytettävälle fantasiataiteelle

FreeDnDArt Blogi

Exordium

Vuoden ehdottomasti kovin fantasiapätkä on ilman lopputekstejään vain vähän päälle 7 minuuttia pitkä, jos rotoskooppaus Ralph Bakshin leffojen tyyliin sykähdyttää niin se on myös ehdottomasti katsomisen arvoinen.

Huviretki tienpientarelle

Kirjoitin aikanaan erääseen projektiin joka jumittaa limbuksessa seuraavaa kirjasuosituksiin.

Stalker: Huviretki tienpientarelle
(Пикник на обочине, Piknik na obotšine
Arkadi ja Boris Strugatski
Tieteiskirjallisuuden klassikko jossa muukalaisten vierailun jäljillä muodostuneella mystisellä vyöhykkeellä rikollinen alaluokka “stalkerit” etsii henkensä kaupalla muukalaisteknologiaa myytäväksi. Fantasiakampanjan arkkityypillisten seikkailijoiden voi miettiä olevan kirjan “stalkerien” kaltaisia tuntemattoman vaaroja uhmaavia epätoivoisia onnenonkijoita. Vyöhykkeen mielikuvituksellisista vaaroista saa myös fantasiamiljööseen mielenkiintoisia haasteita.

Stalker: Huviretki tienpientarelle on todellakin erittäin suositeltavaa lukemistoa roolipelaajille. Muihin kuin sankarillisiin fantasiaroolipelihin sillä on annettavaa. Ottaisin mallia sen tavasta rakentaa maailmaa kätketyllä syvyydellä, kaikella näyttää olevan juuri näkökentän ulkopuolella majaileva tai aivan kielen päällä oleva selitys, joka on tietenkin illuusiota, kulissien takana ei ole mitään. Toinen mitä ottaisin kirjasta oppina olisi arkisuus, kaikki kummallinen voi pistää maailmankirjat sekaisin mutta ihmiset elävät parhaansa mukaan kukin tavallaan "normaalia" elämää. Mutapaskassa ja synkistelyssä ei vellota keskenkasvuisesti. Kolmas mitä ottaisin kirjasta on tarkoituksettomuus ja ihmisen halu luoda maailmaan sellainen, ei ole tulossa mitään viimeistä yhteenottoa, suuren salaliiton paljastusta tai kosmista totuutta, asiat vain ovat miten ovat.

Strugatskien teosta sävyttää mielestäni siis inhimillisyys ja maanläheisyys jotka nekin voisivat olla josain roolipelissä jopa tavoittelemisen arvoisia. Andre Tarkovskin elokuva Stalker on mielestäni taas hieman toisenlainen elämys kuin kirja. Se ei jätä kysymyksiä avoimeksi ja oikeastaan uskovaisen ohjaajan mystisten näkemysten mukainen, sementtilohkareen käsityskyvyllä ja hienovaraisuudella toimineet sensuuriviranomaiset eivät vain ole ehkä tajunneet missä mennään tai sitten Tarkovskin status on suojellut häntä tuon elokuvan kohdalla.

Koposen Sami osallistui ihan hiljan sitten blogissani järjestämääni kilpailuun Pedonsammal nimisellä hirviöllä joka hänen omien sanojensa mukaan on Stalker-roolipelin innoittama.

Sitten annan kunnian sille, kenelle se kuuluu. Sain idean pedonsammaleeseen Ville Vuorelan Stalkerista; en äkkiselaamalla löytänyt, että se olisi ollut siellä valmiina. Suosittelen ehdottomasti kaikille D&D:n ystäville Stalkeria iltalukemisiksi. Vyöhyke-kappale on hirviösuunnittelun aarreaitta, eikä muukaan teksti aarteenetsijöistä jätä kylmäksi.

Samin suosittelemasta Stalker-roolipelistä löytyy tietoa suomeksi ja englanniksi sen julkaisijan Burger Gamesin eli Ville Vuorelan sivuilta.

Roolipeliblogosfäärissä leviää kulovalkean tavoin, tai jonkinlaisena innostuksena Strugatskien kirjaan pohjaava kollektiivinen kirjoittelutapahtuma From The Zones - A Community Project! Syyt ihmisten innostukseen ovat ymmärettävät, mutta...

En tiedä ovatko tyypit millään muotoa tietoisia Stalker-roolipelin olemassolosta, onko kukaan viitsinyt asiasta sanoa Vuorelalle? En tiedä mikä protokolla on hyvässä käytöksessä tälläisen suhteen mutta kirjoittamalla googleen "Stalker RPG" ensimmäinen linkki vie kauppaan joka myy Stalkerin englanninkielistä versiota. Uteliaana olen tietenkin vihtonut viestejä suuntaan ja toiseen neutraaliin ja toteavaan sävyyn, ehkä joku havahtuu. Parhaimmillaanhan tuosta kirjoitusprojektista voisi olla iloa kaikille.

Siitä en osaa sanoa että olisiko tuon kirjoitusprojektin järjestäjien syytä kysyä tai mainita mutta että eikö se olisi hyvä kuitenkin? Itseäni kummastuttaa että kun keskustellaan ja kirjoitetaan Strugatskien Stalkerin aineiston muuttamisesta roolipelimateriaaliksi missään ei näy ainuttakaan linkkiä tai mainintaa siitä virallisesta Boris Strugatskin luvalla julkaistusta roolipelistä, aivan kuin sitä ei olisi olemassakaan. Vuorelahan teki aikanaan historiaa sillä että kysyi luvan peliinsä.

Hyviä blogeja luettavaksi

Tuosta sivusta kun klikkaa profiiliani niin avautuu pitkä lista seuraamiani blogeja, useimmat niistä ovat hyviä ja lähes kaikki vähintään viihdyttäviä.
Olen enemmän tai vähemmän kesätauolla mutta pajavasara kilkkaa kaiken maailman ihmeellisten ikuisuusprojektien kanssa niinpä suosittelen tutustumaan ja lukemaan muutakin hyvää blogitarjontaa.

Tässä kolme sellaista joissa olen viime aikoina viihtynyt:

Acirema Mountain
Perheenisä joka blogaa lapsiensa kanssa pelaamasta kampanjasta. Sääntösysteeminä on muinainen Acirema ja peliraportteihin tuo oman hauskan sävynsä että sisältö on joillain tavoin hieman eri lailla kuin mitä on tottunut ajatellessaan luolaholveissa ryynäämistä. Näitä lukemalla tulee väistämättäkin hyvälle mielelle.

Limun Ropellukset
Paljon sisältöä suoltanut roolipeliblogi jossa on mielenkiintoista ja jopa harrasteen kotimaisesta historiasta valistavaa materiaalia.

Hikinörtin roolipeliblogi
Hikinörtti on herännyt jostain tähtienväliseen matkaamiseen liittyvästä syväunesta ja kirjoittanut lähiaikojen skifileffoista, kannattaa käydä lukemassa.

Paikkoja joita ei ole koskaan ollutkaan

Roolipelaajille kaikenlaisten olemattomien paikkojen joita ei ole koskaan ollutkaan kehitteleminen on tuttua, joten luulen että tämänkin blogin lukijoilta löytyy arvostusta ja lukkarinrakkautta Adam Ryderin Selections From the Joint Photographic Survey kuvakokoelmalle. Kuvat ovat sellaisenaan kelpo inspiraatiota melkeinpä mille tahansa fantastisen tutkimiselle pohjaavalle pelille. Itse näen ne sellaisina miksi kuvittelen ulkoilmaseikkailuissa vastaan tulevat kohteet. Raunioita, portteja alamaailmaan ja velhontorneja kaukana sivistyksestä.

Drakar och Demoner

Blogini on kotimaisen skenen vihoviimeinen takahikiä, joka johtunee siitä että olen mieluummin nenä kiinni sääntökirjoissa kynäilemässä peleihin liittyviä juttuja jotka lentävät joka pöytälaatikkoon tai roskakoriin kuin etsimässä netistä jotain uutta ja siistiä. Tästä eristäytyvästä asenteesta on tietysti haittavaikutuksena se että sitten kun jostain tulee jotain mielenkiintoista olen pihalla kuin lumiukko. Erityisen rasittavaksi olen sen kokenut väkijoukkorahoitteisten pelien aikana kun pitää jossain tolkuttoman lyhyessä ajassa kuten esimerkiksi kuukaudessa tehdä päätöksiä. Nyt tosin on länsinaapurin väki tyrkyttämässä ihan ilmaiseksi parasta antiaan.

Tähän uutiseen on varmasti jokainen törmännyt jo muualla, mutta kerrattaanpa se vielä täälläkin. Ruotsin uskoakseni merkittävin pelitalo Riotminds on pistänyt Drakar och Demoner roolipelin vanhemmat versiot ilmaiseksi kaiken kansan ladattavaksi nettiin. Vanhin sääntökirja on ihastuttavan selkeä ja helposti luettavissa jopa sellaiselle henkilölle joka ei ole Kalle Ankaa kimurantimpaa kirjallisuutta toisella kotimaisella harrastanut. Muusta materiaalista mainittakoon vaikkapa seikkailu Spindelkonungens pyramid joka on lataamisen arvoinen jo pelkästään sen sisältämän porraspyramidin halkileikkauksen vuoksi.

Drakar och Demoner

Rakettimiesten hautaholvi

Dungeon of Signs on hieno blogi jonka pitäjä kuvaa mm. oman peliporukkansa seikkailuja Anomaalisen Maanalainen Ympäristön maailmassa. Kyseisessä blogissa on varmaan 100 kertaa enemmän kaikkea mielenkiintoista kuin täällä ja tyypin pelitahti on kadehdittava omaan mannerlaattojen liikehtimiseen verrattavaan tahtiini.

Kyseisen blogin pitäjä on järjestänyt pienen mittakaavan hauskan kilpailun joka liittyy karttojen piirtämiseen, olen itsekin osallistunut siihen ja oikeastaan ammun tässä itseäni voittomahdollisuuksien suhteen jalkaan tiedottamalla kotimaisen skenen taitureille tästä.

Kilpailu löytyy täältä:
MAP CONTEST - Tomb of the Rocket Men!

Pienet jumalat

Kolme vuotta sitten Grognardiassa eli yhdessä nimekkäimmistä ellei peräti kaikkein nimekkäimmässä vanhan koulukunnan pelaamista koskevassa roolipeliblogissa esitettiin avoin kutsu jokaiselle kynnelle kykynevälle osallistua yhteisönä kyhättävään projektiin. Kyseessä oli Planet Algol blogista liikkeelle lähtenyt idea opuksesta joka olisi täynnä kaikenlaisia omituisia ja ihmeellisiä vähäisempiä jumaluuksia. Itsekin laitoin tuonne oman ehdotelmani ja vieläpä läpi meni.

Grognardian James Maliszewski on ilmeisesti viime aikoina ajautunut elämän karikolle jossa tälläinen harrasteprojekti ei ole ihan ykkösprioriteetti joten vaikutti pitkään siltä että koko projekti tulee haihtumaan sinne platonisten ideaalien päättymättömälle tasangolle minne toteutumattomien roolipelien kangastukset päätyvät. Jonkin aikaa sitten alkoi kuitenkin kuulua kummia, OSR-blogaaja Greg Gorgonmilk päätti ryhtyä töihin sen eteen että Petty Gods tulisi ulos vaikka se tarkottaisi sitä että kaikki täytyisi aloittaa alusta ja kaikki materiaali kerätä uudestaan. Itse olen omani jo hänelle lähettänyt ja jokaisen joka on osallistunut alkuperäisen kannattaa harkita sitä myös, tällä kertaa saattaa olla myös tilaa niille joilta ensimmäinen kerta jäi väliin.

Holvit on avattu

Eilen viuhui varmaan tämän vuoden merkittävin vanhoihin roolipeleihin liittyvä uutinen pöytään. Vanhoja D&D-moduuleja ja sääntökirjoja saa taas laillisesti ostaa elektronisesssa muodossa. Yleisöryntäyksen johdosta en päässyt edes katsomaan sivustoa kuin vasta nyt.

En tiedä vielä yhtään millainen on skannauksien laatu, onko sisälmysluettelot kunnossa ja onko esimerkiksi haku tekstistä mahdollista. Edellisellä kerralla kun WotC myi vanhaa tauhkaa saman firman kautta PDF:inä niin laatu ei päätä huimannut. Tällä kertaa olen kuullut vihjauksia että homma olisi hoidettu oikein.

Dungeons & Dragons Classics

Merkittävä kulttuuriteko

Jonkin aikaa sitten selailin erinomaisella Pelilauta.fi keskustelufoorumilla ketjua jossa oli vallan kummia uutisia. Kesti jonkin aikaa toipua hämmennyksestä ja tajuta uutisen suuruus sen sisällään pitämän potentiaalin vuoksi. Seppo Raudaskoski on ottanut ja kääntänyt D20-systeemin pohjan eli System Reference Documentin suomeksi, eli juuri sen sääntökokoelman joka on esimerkiksi D&D:n kolmannen laitoksen kuomun alla pärisevä moottori. Siihen SRD:n pohjaavat mm. monet D&D:n aikaisempia laitoksia mallintavat retrokloonit joista olen täällä maltillisesti kohkannut. Eli tässä on valmis pohja jolta rakentaa vaikkapa suomenkielisen D&D:n uusi tuleminen ihan tämän vuosituhannen säännöillä, sitä ei tietenkään saisi kutsua D&D:ksi mutta käytännössä ihan saman pelin voisi tuolta pohjalta rukata.

Eli sääntöjen ympärille täytyisi lyödä siis kaikki muu teksti, kuvitus, taitto jne. niin peli olisi siinä, omalla äidinkielellä, ehkä jopa paremmin laadittuna kuin alkuperäinen. Raakamateriaali siis on perattuna auki ja vapaasti käytettävissä.

Olen itse käyttänyt vuosien varrella Paunan kääntämästä ns. Punaboksista periytyviä ilmaisuja ja uudemmissa editioissa olen sortunut anglismien viljelyyn. (Mörköpeikoista ja Auran sinapista en tosin luovu.) Lohikäärmeen Luola kunnostautuu varsinkin mielestäni noiden D&D:n uudempien editioiden terminologian kääntämisessä, esimerkiksi feat on kääntynyt sutjakasti valtiksi joka kuulostaa paljon paremmalta kuin feateista puhuminen.

Lohikäärmeen Luola

Lohikäärmeen Luolan Sanasto

Kunniaa ja suitsutusta Sepolla ja muille osallisille!

Salainen Santikori 2012

Kirjoitin aikaisemmin Secret Santicore nimellä kulkevasta yhteisöllisestä projektista tuottaa pelisisältöä vuodenvaihteen ratoksi. Tämä vuonna Jezin suunnitelmat eivät menneet kohdalleen, syyt ovat ymmärrettävät.

Osa tämän vuoden sisällöstä on pistetty blogaten ulos.

Edellisen vuoden sisältöä taas pääsee ihastelemaan täältä.

Abraxasin kadonnut manner

Aina silloin tällöin törmään johonkin mielenkiintoiseen juttuun joka herättä vain vastustamattoman tarpeen jakaa se. Tällä kertaa törmäsin Fabled Lands blogissa tieteisfantasiakampanjaan joka vaikuttaa kuin Tékumelin kadotetulta sisarelta tai fantasiakampanjalta joka pohjaa sen sorttiseen scifiin jota esimerkiksi Brian Aldiss, Jack Vance, Frank Herbert ja Bob Shaw ovat kirjoittaneet. Siis kyseessä ei ole mikään gonzo luolaholvijuttu jossa örkeillä on sädepyssyjä vaan..

No, katsokaa itse, tuossa kampanjakuvauksessa yhtä sun toista tarjottavaa mielikuvitusmaailmojen ystäville. Itse pidän tavasta jolla hyvin hommansa osaava kuvittaja herättää näkymät henkiin ja siitä kuinka epäihmiset ovat todellakin hyvin vieraita elämänmuotoja vaikka muuten olenkin kliseekiisselin* ylin ystävä.

Linkki: The lost continent of Abraxas

*Kliseekiisselissä ei ole sinänsä vikaa, itse tykkään suipporvahaltiaimeiningistä koska se on eräänlainen lingua franca eli yleiskieli jolla on helppo kommunikoida. Esmes. vanha suosikkini Runequest on varmasti helpommin lähestyttävä juuri siksi että Gloranthan ufoottiset ja ei kovin kliseiset aldryamit ja mostalit eivät päällisin puolin eroa perusfantsun haltioista ja kääpiöistä.

Mutantti paskiaiset!

Kun kerran tuli tuo Gamma World puheeksi edellisessä blogauksesssa päheistä figuista niin muistui mieleeni eräs vanhimpia ja hienoimpia pelin fanisivustoja eli B.J. Johnsonin MUTANT BASTARDS! Ei niin hirveän kauan aikaa sitten kun oli nettiputkistojen aloittelija tuo sivusto räjäytti tajuntani niin pahasti että muistan kuinka eräällä Gamma Worldin keskustelupalstalla hehkutin sitä aivan onnessani ja aika pikaisesti allekirjoittanutta palautettiin maan tasalle oikeanlaisesta keskustelukulttuurista. Tämän ollessa oma blogini niin voin vääntää nupit kaakkoon ja vinguttaa aivan rauhassa.

Johnsonin Gammaworldissa on oma Tex-mex sävynsä joka toimii koska ydintuhonjälkeiset fantasiat ovat aika usein melkoisia tulevaisuuteen sijoitettuja westernejä. Olen sanonut myös että D&D on keskiaikaiseen miljööseen sijoittuva westerni eikä keskiaikainen fantasia mutta Gamma Worldissä westernien kuvaston käyttö ei tunnu tyhmältä koska peli on muutenkin aika hassu. Oivaltavinta Johnsonin jutuissa ovat juuri leveälieriset stetson mallin hatut, seriffit, mutanttikojootit, tappajakaktukset yms.

Vaikka materiaali on Gamma Worldin varhaisiin versioihin niin sopii se sopii melkein saumatta vaikkapa Mutant Future retroiluroolipeliin. Materiaalin käyttäminen vaikkapa Gamma Worldin uusimpaan versioon voi vaatia vähän enemmän soveltamista, mutta vähintään idea tai pari siihenkin tuolta irtoaa.