maanantai 18. marraskuuta 2013

Huviretki tienpientarelle

Kirjoitin aikanaan erääseen projektiin joka jumittaa limbuksessa seuraavaa kirjasuosituksiin.

Stalker: Huviretki tienpientarelle
(Пикник на обочине, Piknik na obotšine
Arkadi ja Boris Strugatski
Tieteiskirjallisuuden klassikko jossa muukalaisten vierailun jäljillä muodostuneella mystisellä vyöhykkeellä rikollinen alaluokka “stalkerit” etsii henkensä kaupalla muukalaisteknologiaa myytäväksi. Fantasiakampanjan arkkityypillisten seikkailijoiden voi miettiä olevan kirjan “stalkerien” kaltaisia tuntemattoman vaaroja uhmaavia epätoivoisia onnenonkijoita. Vyöhykkeen mielikuvituksellisista vaaroista saa myös fantasiamiljööseen mielenkiintoisia haasteita.


Stalker: Huviretki tienpientarelle on todellakin erittäin suositeltavaa lukemistoa roolipelaajille. Muihin kuin sankarillisiin fantasiaroolipelihin sillä on annettavaa. Ottaisin mallia sen tavasta rakentaa maailmaa kätketyllä syvyydellä, kaikella näyttää olevan juuri näkökentän ulkopuolella majaileva tai aivan kielen päällä oleva selitys, joka on tietenkin illuusiota, kulissien takana ei ole mitään. Toinen mitä ottaisin kirjasta oppina olisi arkisuus, kaikki kummallinen voi pistää maailmankirjat sekaisin mutta ihmiset elävät parhaansa mukaan kukin tavallaan "normaalia" elämää. Mutapaskassa ja synkistelyssä ei vellota keskenkasvuisesti. Kolmas mitä ottaisin kirjasta on tarkoituksettomuus ja ihmisen halu luoda maailmaan sellainen, ei ole tulossa mitään viimeistä yhteenottoa, suuren salaliiton paljastusta tai kosmista totuutta, asiat vain ovat miten ovat.

Strugatskien teosta sävyttää mielestäni siis inhimillisyys ja maanläheisyys jotka nekin voisivat olla josain roolipelissä jopa tavoittelemisen arvoisia. Andre Tarkovskin elokuva Stalker on mielestäni taas hieman toisenlainen elämys kuin kirja. Se ei jätä kysymyksiä avoimeksi ja oikeastaan uskovaisen ohjaajan mystisten näkemysten mukainen, sementtilohkareen käsityskyvyllä ja hienovaraisuudella toimineet sensuuriviranomaiset eivät vain ole ehkä tajunneet missä mennään tai sitten Tarkovskin status on suojellut häntä tuon elokuvan kohdalla.

Koposen Sami osallistui ihan hiljan sitten blogissani järjestämääni kilpailuun Pedonsammal nimisellä hirviöllä joka hänen omien sanojensa mukaan on Stalker-roolipelin innoittama.

Sitten annan kunnian sille, kenelle se kuuluu. Sain idean pedonsammaleeseen Ville Vuorelan Stalkerista; en äkkiselaamalla löytänyt, että se olisi ollut siellä valmiina. Suosittelen ehdottomasti kaikille D&D:n ystäville Stalkeria iltalukemisiksi. Vyöhyke-kappale on hirviösuunnittelun aarreaitta, eikä muukaan teksti aarteenetsijöistä jätä kylmäksi.

Samin suosittelemasta Stalker-roolipelistä löytyy tietoa suomeksi ja englanniksi sen julkaisijan Burger Gamesin eli Ville Vuorelan sivuilta.

Roolipeliblogosfäärissä leviää kulovalkean tavoin, tai jonkinlaisena innostuksena Strugatskien kirjaan pohjaava kollektiivinen kirjoittelutapahtuma From The Zones - A Community Project! Syyt ihmisten innostukseen ovat ymmärettävät, mutta...

En tiedä ovatko tyypit millään muotoa tietoisia Stalker-roolipelin olemassolosta, onko kukaan viitsinyt asiasta sanoa Vuorelalle? En tiedä mikä protokolla on hyvässä käytöksessä tälläisen suhteen mutta kirjoittamalla googleen "Stalker RPG" ensimmäinen linkki vie kauppaan joka myy Stalkerin englanninkielistä versiota. Uteliaana olen tietenkin vihtonut viestejä suuntaan ja toiseen neutraaliin ja toteavaan sävyyn, ehkä joku havahtuu. Parhaimmillaanhan tuosta kirjoitusprojektista voisi olla iloa kaikille.

Siitä en osaa sanoa että olisiko tuon kirjoitusprojektin järjestäjien syytä kysyä tai mainita mutta että eikö se olisi hyvä kuitenkin? Itseäni kummastuttaa että kun keskustellaan ja kirjoitetaan Strugatskien Stalkerin aineiston muuttamisesta roolipelimateriaaliksi missään ei näy ainuttakaan linkkiä tai mainintaa siitä virallisesta Boris Strugatskin luvalla julkaistusta roolipelistä, aivan kuin sitä ei olisi olemassakaan. Vuorelahan teki aikanaan historiaa sillä että kysyi luvan peliinsä.

3 kommenttia:

  1. Tuskin Gygaksikaan kääntyy haudassa, vaikka näitä kaikenlaisia DD-klooneja onkin syntynyt kuin sieniä sateella. Maailma ei tule yhdestä huonosta virityksestä yhtään köyhemmäksi, mutta rikastuu jokaisesta tuoreesta näkökulmasta. Sitäpaitsi eri jutut vetoo eri tyyppeihin, joten jo ihan silläkin löytyy tätä ekologista lokeroa, joita täyttää.

    VastaaPoista
  2. Olen varmaan kirjoittanut tuon tekstin kauhean epäselvästi koska tuo ei ollut alkuunkaan se mitä yritin sanoa. Vaikutelmani on että tuossa on kyse joko siitä että ei vain yksinkertaisesti tiedetä joka on sääli koska se kertoo ristipölytyksen ja vaikutteiden leviämisen vähäisyydestä tai siitä että sivuutetaan tietoisesti mitä on jo.

    DD-kloonien saralla harvassa lienevät ne jotka eivät tunnusta edelläkävijöiden olemassaoloa.

    VastaaPoista
  3. Joo toi on totta. Nurkkakuntaisuus on aina tappio.

    Siihen sun kommenttiin oli kyllä vastattu, joten ainakin jotkut kyllä tietää stalker rpg:stä.

    VastaaPoista