maanantai 28. heinäkuuta 2014

Ropecon 2014

Olen jo todennut aikaisemmin että Ropecon ei ole tapahtuma jossa voisi olettaa viihtyvänsä ilman vähäistä määrää omaa aktiivisuutta. Aikaisemmin olen hieman empinyt ja päätin että tänä vuonna aktiivisesti haen tilaisuuksia osallistua ja annan muillekin mahdollisuuden ja lähden mukaan ennakkoluulottomalla ja avoimella mielellä. Lisäksi säädin positiivisen asenteen päälle ja toivoin että se kannattaa.

Perjantai
Omalta osaltani Ropecon lähti käyntiin sisään jonottamisen autuudella, siitä on ties kuinka pitkä aika kun olen päässyt jo perjantaina avajaisten aikoihin paikalle. Avajaisseremonioita seurattuani poukkoilin ympäriinsä yrittäen aina pysähtyä moikkaamaan ja vaihtamaan sanan tai pari vähänkin tuttujen ihmisten kanssa.

Ensimmäinen ohjelmanumero jota seurasin oli Tykit, taudit ja iltapäivätee ja se olikin kerännyt varmaan kaikki aiheen kiehtomat täyteen saliin ja hyvä niin. Olen itsekin pallotellut pitkään Brittiläiseen siirtomaavaltaan ja imperialismiin liittyviä ajatelmia ja oli virkistävää kuulla muiden ajatuksia ja ideoita. Olihan siellä edessä kolme puheohjelman pitäjää jotka kaikki toivat eri aihealueiden painotuksia. Yleisöllä vain oli valitettavaa taipumusta pätemisen tarpeeseen ja olisin mieluummin kuunnellut enemmän esitelmöitsijöitä. Monella yleisössä oli toki ihan hyviä huomioita ja olihan sitä erikseen kehotettu esittämäänkin lyhyitä kysymyksiä ja huomioita mutta toivoin koko esitelmän ajan että vieressäni istunut herrasmies olisi harkinnut vaikka oman ohjelman pitämistä jollain paremmalla ajalla. Erittäin hyvä esitys kuitenkin ja ehkä ihmisiltä vain karkasi kontrolli puhtaasti innostuksenkin johdosta.

Ilta-aikaan pääsin vihdoinkin osallistumaa Wille Ruotsalaisen kultimainetta nauttivaan Sankarten polkuun jossa hahmot säilyvät seikkailusta toiseen mutta pelaajat vaihtuvat. Peli oli Xanathonin Kirous osa 2 eli seikkailumoduulin ensimmäisen osan oli pelannut eri joukko pelaajia ja olin jatkamassa siitä mihin edelliset pelaajat jäivät. Pelinjohtaminen todellakin on alkemiaa, katselin jälkikäteen arvosteluja ja itse moduulia X3 Curse of Xanathon joka ei todellakaan ole hyvän seikkailun maineessa mutta conissa se toimi enemmänkin kuin hyvin ja pelinjohtajana Wille mielestäni on alkemisti joka muutti lyijyä kullaksi. Mentzerin ajan D&D vain toimii ja täytyy sanoa että juuri kohdalle osunut tason nousu ja vieläpä nimikkotasolle oli huumaava useamman tunnin paahtamisen jälkeen. Enkä todellakaan liiottele kulttimainetta sillä Ruotsalaisen peleistä kuulin myöhemmin jo matkalla yöpymään aivan toiselta taholta että hänkin haluaisi päästä osallistumaan juuri Willen peleihin.

Lauantai
Ympäriinsä porhaltaessani tuli törmäiltyä moneen tuttuun ja lähes tuntemattomaan mutta päivän erikoisin juttu oli Fight Club Finlandin Ropecon 2014: Oppression and aggression spektaakkeli, en ole moista ennen nähnyt. Muistan hämärästi kun joillain satelliittikanavilla 80- ja 90-luvuilla pyöri ammattilaispainia mutta livenä nämä hurjat näytökset toimivat aivan eri tavalla.

Illalla olikin Keltsussa eli anniskeluravintolassa Pelilaudan miitti joka oli sekä äärimmäisen viihdyttävä että myös hyvän ja tasokkaan keskustelun täyttämä, aivan kuten foorumi itsekin.



Sunnuntai
Sunnuntaina kävi niin että olin edellisen illan johdosta Nukku-Matin valtakunnassa niin pitkään että aamupäivän ohjelman ajan vietin linja-autossa 550 hikoillen toivoen salaa kuljettajan painavan tallan pohjaan ja radiossa raikaavan Hurriganesin volyymin yhteentoista. Iltapäivän ohjelman suhteen kävi niin että Keski-Uudenmaan roolipelaajista oleva pelinjohtaja kalasteli ihmisiä "World of Dungeons 1979" peliinsä suoraan käytävältä ja koska olen kuullut Dungeon Worldista paljon kehuja päätin siis kokeilla sitä. Hyvin peruslinjoilla menevää luolaston raivaamistahan peli oli mutta hauskaa oli huomata nuorten ilmeisesti ensimmäistä kertaa roolipelejä pelaavien kuuntelevan ovia ennen niiden avaamista yms. Porukan ikähaitari oli arvioni mukaan 15-45 eli samassa pöydässä oli edustettuna varmaan koko conin kävijöiden suurimmat ikäryhmät. Koko päivä meni tuossa pelissä ja paikkoja pistettiin jo kasaan siinä vaiheessa kun seikkailu oli ohi.

Ajantajuni petti täysin. En tiedä miten siinä oikein niin kävi, kai se vain oli osallani seurausta siitä että kun kerran ollaan Ropeconissa niin silloin pelataan roolipelejä ja haluttomuus jättää peliä kesken kun sen kerran aloittanut. Olinhan päättänyt jo ennalta heittäytyväni mukaan ja tarkoituksella olevan entistä osallistuvampi. Hauskaa oli ja en ollut erikseen sopinut menoja joten päiväni sai aivan hyvin mennä tuohon.

Onnekseni poistuessani törmäsin kivenmurikan laella kryptisenä istuskelevaan tuttavaan jolta sekalaisten kuulumisten vaihtamisten yhteydessä sain myös briiffauksen päivän tilaisuuksista, palkinnoista mitä oli jaettu ja kenelle ym. laajemman skenen uutisista.

Sekalaisia havaintoja:
- Twilight 2000 roolipelin suomennettua versiota 2.2 jaettiin käytävällä ilmaiseksi, siis aivan koskemattomia kappaleita hyvässä kunnossa. Kuten myös sen lukuisia lähdeteoksia, nyt pääsen tyydyttämään vuosien varrella hiljaa kasvaneen uteliaisuuteni kyseistä peliä kohtaan.
- Kulutin 10 euroa pistämättömään pakettitarjoukseen jolla sain nokkelan ja humoristisen parviälyä käsittelevän Marsin Agentit ja ehdottoman käheen, skyffen, koleen ja jäätävän 80-luvun äksönpelin Strike Force Viper.
- Katselin ja koskettelin kaverin kappaletta Astraterraa ja kyseinen roolipeli on varmasti hienoimman näköinen kotimainen roolipeli mitä on tullut vastaan, peittoaa ulkonäöllään myös useimmat ulkomaiset roolipelit mitä tiedän.
- Legendapeli on vain legendaa.
- Simple system jota ilmeisesti demotti sama tyyppi ainakin koko lauantain ajan on nimensä mukaisesti helposti omaksuttava ainakin mitä sitä puhuttuna käytiin läpi.
- Conissa julkaistiin isojen nimien lisäksi pelejä joista en ole koskaan kuullutkaan.

8 kommenttia:

  1. You've always got an appropriate picture to accompany your blog posts: I can imagine quite a few of the people attending singing and drinking like dwarves.
    But I do wonder if ever it happened that someone played (or even mentioned) the English translation of Acirema? Especially I wish you were able to organize a game in which you played that one scenario you wrote with the giant house-cat. You could have combined it with the Rats in the Walls (my version) and the rats could have hired the characters to get rid of the cat.

    VastaaPoista
  2. Well, some of the participants in meets I attented looked a bit like giant dwarves.

    I think news have gotten around about translation of Acirema as some people did mention it but there really was a lot bigger news around. Games like Acirema have their own aficionados and word gets around.

    I was happy enough to participate on several games as player, I was not really prepared enough to run a game at the convention.

    VastaaPoista
  3. Olipas kiinnostavan kuuloinen coni! Ei ole tullut käytyä muutamaan vuoteen kun koskaan ei ole saman aikaisesti rahaa ja aikaa. Selvästi kohdallasi osallistumisen lisääminen kannatti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kuullut että innostus sekä näkyi ja kuului, ilmeisesti tihkuu tekstistäkin. Kannatti ehdottomasti ja muutenkin oli harvinaisen hyvien fiilisten coni.

      Poista
  4. Tosta Twilightin ja Kromikirjojen jakamisesta tuli mieleen, että millaisia hiton määriä niitä on silloin joskus 20 vuotta sitten ysärillä painettu? Tuntuu että hiukkasen ylimitoittivat harrastuksen suosion kasvuoletukset :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse luulen että eivät osanneet nähdä suuntaa mihin harraste lähtee ja mikä porukkaa eniten kiinnostaa. Eihän kukaan ennustaja ole ja voi sellaista olettaakaan mutta ottivat siis tarpeettoman suuren riskin. Ehkä julkaisijoiden piireissä Twilight oli tosi kova sana.

      Harmittaa hieman että näin paljon sain Kyberpunkin opuksia mutta itse peliä en omista, todella vaikuttavia opuksia. Rautahermoissa on jopa 3d tulostettuja aseita aivan kuin viime aikojen kohu-uutisissa.

      Twilight 2000 niin kuivakkaa ja tönkköä materiaalia näin ensisilmäyksellä että IRL 2000-luvun alun Sotilaan käsikirja on jouhevaa ja helposti omaksuttavaa tekstiä siihen verrattuna.

      Mielenkiintoisena kontrastina Twilightin lähdeteokset ovat kyllä rautaisia, mm. Kööpenhaminaan vaikuttaa todella hyvältä.

      Poista
  5. Joo Cyberpunk on tosi kovaa kamaa ja noi romaaneihin perustuvat vaihtoehtomaailmat hyvää settiä!! Noita Twilightin fluffeja vois myöskin mieluusti lueskella, sääntöjä ei niinkään...

    Vähän sama juttu nykyisin Cyberin suhteen. Säännöt on periaatteessa aika simppelit ja coolit mutta taisteluissa tulee niin paljon kaikkia muuttujia ja sälää että menee helposti niin raskaaks ettei mitään rajaa.

    Mutta nyt kun kerran sait noita lisäreitä niin poista ihmeessä jostain se Cyberin 2020 -version peruskirjan jenkkipainos, jota on vielä saatavilla. Pelkästään sen fluffin ja coolin kasariscifivisioinnin ansiosta paikkansa pelihyllyssä ansaitseva kirja, varsinkin kun tossa versiossa on mukana myös toi Suomessa erikseen pilkottu Jotain Pimeästä -osio sekä muistaakseni myös 10 miniseikkailua.

    VastaaPoista