torstai 6. marraskuuta 2014

Ur-Turukin velhot

Olen viettänyt suhteellista hiljaiseloa mitä tulee roolipeleihin ja niiden oheisharrasteisiin mutta olen yrittänyt pysyä ajan tasalla mielenkiintoisista virtauksista ja uusista kiehtovista jutuista. Aikanaan peliporukkani pelasi todella paljon Ars Magicaa, lähestulkoon aina Lähi-idässä ja pelinjohtajan kehittämillä juonikuvioilla joissa oli läsnä aina kuumottava vaaran viehätys. Lisäksi kaikki seikkailut olivat joko eräänlaisia tehtäviä tai tutkimus- tai vakoiluretkiä vaikkakin pelaajavetoisesti organisoituja. Tukikohtana velhoille ja heidän avustajilleen toimi muinainen ja likainen suurkaupunki Kairo josta lähdimme pitkillekin maita ja mantuja risteleville retkille. Nämä seikkailut tehtiin aina siihen tarkoitukseen erilaisista lahjakkuuksista "määrätyn" tiimin kanssa. Seikkailuissa oli tunnelmaa, taisteluja miekkoja heiluttavien fanaatikkojen kanssa, salajuonia, mystisiä muinaisesineitä ja hiljaa lepattavan nuotion valossa käytyjä öisiä kohtaamisia aavikolla.

Tätä taustaa vasten ei ole vaikea arvata että olin aika häkeltynyt ja iloisesti yllättynyt kun luin seuraavan sitaatin täältä:

It is essentially a Sword-and-Sorcery take on Ars Magica, but using the D6 system.

Sekä seuraavan kuvauksen täältä:

The central characters are Sorcerers in an ancient and corrupt city, living together with loyal supporters and employees. The Sorcerers must find and explore ancient ruins in the deep desert to recover ancient lore, for this is the only way new magics can be discovered. The use of multiple characters means that each player can use the best character for each particular mission.



Tuo ei tietenkään ole ihan samoilla linjoilla niiden pelien kanssa mihin pääsin osallistumaan mutta on niin samansuuntainen että en voi olla viehtymättä sen lupauksista.

Graham Bottleyn joukkorahoituskampanja hänen roolipelilleen löytyy täältä:
Sorcerers of Ur-Turuk

2 kommenttia:

  1. Mielenkiintoni heräsi......

    Lvl:n 8 Pervert

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuossa on pelkkä pintasilauskin tehty jotenkin sellaisella tavalla että en ole nähnyt ennen moista. Vesiväreistä ei ihan ensimmäisenä tule roolipelikirjat mieleen.

      Poista