maanantai 27. elokuuta 2012

Quag Keep

Jonkin aikaa sitten sain Yhdysvalloista tulleen paketin mukana kappaleen Andre Nortonin fantasiaromaania Quag Keep. Alice Mary "Andre" Norton (1912-2005) on täällä pohjoisen tyrskyjen pieksimillä rannoilla ja synkissä metsämökeissä tuntemattomaksi jäänyt fantasia- ja tieteiskirjailija, rapakon takana hänet lasketaan käsittääkseni yhdeksi kyseisten genrejen menneen vuosisadan suuruuksista. Olen lukenut hänen Witch World kirjoistaan yhden ja ihan menevästä fantasiasta on kyse. Hän on mitä ilmeisimmin ollut yksi genrekirjallisuuden edelläkävijöistä sekä naiskirjailijana ja naishahmojen seikkailujen kuvaamisessa, häntä ennenkin toki on ollut muita mutta pitkän aikaa joukko on ollut sangen harvalukuinen ja ilmeisesti hän on inspiroinut useampaa sukupolvea häntä seuranneita fantasiakirjailijoita.

Quag Keep ei liity mitenkään Nortonin muuhun tuotantoon vaan erääseen peliin nimeltä Dungeons & Dragons. Kyseessä on ensimmäinen roolipelien pohjalta kirjoitettu fantasiaromaani ja alussa olevat kiitokset antavat ymmärtää että Gary Gygax on ollut kirjailijan avustajana aihetta koskien. Kirja sijoittuu nimellisesti Greyhawkin maailmaan Blackmoorin naapurissa mutta kyseessä on geneerinen D&D-maailma eli mistään Greyhawkin kaanonista ei ole kyse, jos joku moisesta yksityiskohdasta edes viitsii välittää.

Ensimmäisestä roolipelifiktiosta tekee mielenkiintoisen lukea sen idea, siinä missä useimmat roolipeleihin pohjaavat tuotokset vain sijoittuvat kampanjamaailmoihin ja ovat muuten tyypillistä fantasia-, kauhu- tai tieteislätinää on tämän keskiössä itse peli. Esimerkiksi ryhmittymiset ja monet muut pelilliset elementit jotka joku muu ohittaisi ovat ihan konkreettisia asioita pelimaailmassa joka peilaa kuinka omituisia ne fantasiaseikkailut joita pelipöydässä pelaamme ovat. Valitettevasti Norton ei kirjoittamansa perusteella ole välttämättä kauhean hyvin perillä siitä pelistä. Heti alussa seitsemän seikkailijaa pakotetaan suurelle maailmanpelastusretkelle kuin diktaattorin elkein peliä johtavan luolamestarin seikkailussa ja samat seikkailijat joutuvat hyvin pian suureksi hämmennyksekseen tekemisiin sen kanssa että ovat pelaajahahmoja. Suosittelen Quag Keepiä luettavaksi niille jotka ovat nuoruudessaan kahlanneet läpi Dragonlance kirjasarjaa tai Drizzt Do'Urdenin seikkailuja tai roolipelaajille jotka ovat kiinnostuneet harrasteensa historiasta ja siihen liittyvistä ilmiöistä. En ehkä lähtisi lukemaan jos ei ole valmiutta katsella kirjaa historiallisesta perspektiivistä tai edes kuriositeettinä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti