maanantai 19. marraskuuta 2012

He tapasivat toisensa majatalossa

Suhteellisen pitkäksi vierähtäneeen tovin jälkeen aloitimme taas sunnuntai-illan pelitapaamiset. Peliksi oli pitkällisen ja muiden kampanjoiden aikana jatkuneen pohdinnan tuloksena valittu Warhammer Fantasy Roleplayn 1. laitos. Warhammerin maailmassa on outoa vetovoimaa ja siihen onkin hyvin mielenkiintoista palata vuosien jälkeen.

En tiedä kuinka fantastinen nykyinen versio kampanjamaailmasta on mutta tietty "maanläheisyys" on maailman ensimmäisen laitoksen vahvimpia ominaisuuksia, ehkä jopa siinä määrin että mietin joskus että Games Workshopin olisi pitänyt sijoittaa roolipelinsä suoraan varhaisrenessanssin Eurooppaan. Tietysti jos kamppis sijoittuisi historialliseen miljööseen suoriutumispaineet voisivat olla kovat, mutta palaan ajatukseen usein.

Skannasin ja kopioin vielä hiki hatussa pelissä käytetyn valmisseikkailun lippusia, lappusia ja kartanpalasia varttia ennen kuin ensimmäinen peliporukan jäsen soitti ovikelloa. Kahtena edellisenä viikonloppuna jokainen pelaaja oli tehnyt hahmonsa ja kahdelle nakitettiin vielä ylimääräiset jotta pelaajahahmojen määrä täyttäisi aloitusseikkailun vaatimukset. Ratkaisu jota kumpikaan pelaajista ei pitänyt mitenkään hirveän jakomielisenä.

Sessio alkoi tien päältä majatalossa jossa pelasimme hahmojen tutustumista toisiinsa sangen pitkän tovin. Pelinjohtajana käytin katalyyttinä hahmojen tutustumiseen lukuisia majatalossa koolla olleita henkilöhahmoja ja sangen ärsyttävää Descartes nimistä Bretonnialaista palkkasoturia joka oli varmaan jokaisen tietämäni ranskalaisstereotyypin ruumiillistuma. Keskustelun määrä oli sen verran intensiivinen että en sitä oikein pysty suurin surminkaan purkamaan minkäänlaisena peliraporttina.

Pelaajien hahmot, kaikenlaiset kaupustelijat ja huijarit, raskaan työn raatajat sekä joukkoon eksynyt kääpiöylimys ja haltiasoturi heräsivät tavallaan eloon pelin saavuttaessa juoksevan tilan jossa asiat vain rullaavat itsekseen eteenpäin.

Sisältöpuoli oli ehtaa Warhammeria, majatalonpitäjä jauhaa lahjotuista virkamiehistä, veitsiä heristellään korttipelierimielisyyden vuoksi ja Descartes päätyy osoittelemaan hahmoja pistoolilla. Luokkaerot ovat läsnä vaunujen istumapaikoissa ja hahmot ovat vähävaraisia onnenonkijoita matkalla pestautumaan unelmahommaan jossa lupaillaan epäilyttävän isoja rahoja. Matkalla törmätään häkellyttäviin raakuuksiin mutanttien väijyttämien vankkurien luona ja peli heittäytyy sangen oudoksi kun paikalta löydetaan erään hahmon ilmetty kaksoisolento kuolleena. Tälläisistä sattumuksista on hyvä aloittaa jos jonkinlainen vyyhti.

4 kommenttia:

  1. Tämä kaikki vaikuttaa monimutkaiselta järjestelyltä TPK:lle

    VastaaPoista
  2. Kertakaikkiaan mukavaa palata taas Warhammerin maailmaan ja kampanja lähti oikein jouhevasti käyntiin.
    Ensi sunnuntaita odotellessa...
    -Lassi

    VastaaPoista
  3. Tätä lukiessa palautuu mukavasti mieleen omat muistot kyseisestä kampanjasta. Odotan innolla pelienne etenemistä.

    VastaaPoista
  4. Hikinörtti: Melkein parin vuosikymmenen takaa on kampanjan keskivaiheen seikkailusta itselläni myös muistoja, ehdottomasti juuri sitä Warhammerin maailman ja fiiliksen määritellyttä materiaalia.

    Atte: Tarpeettoman monimutkaiselta ja pitkitetyltä.

    VastaaPoista