maanantai 26. elokuuta 2013

Viikinkejä, heksakarttoja ja maailmanrakennusta

Haukattuani liian ison palan maailmanrakennuksessa olen miettinyt uutta näkökulmaa tai konseptia johon rahkeeni riittäisivät. Aloin miettiä aineksia soppaan ja ne löydettyäni ja jonkin aikaa kypsyteltyäni sain oivalluksen jos toisenkin.

Vuoden 2005 tienoilla, muutama vuosi sinne tänne, peluutin D&D 3.5 säännöillä Euroopan fantasiaversioon sijoittuvaa kampanjaa jossa faktat, fiktio, vuosisadat ja D&D:ismit olivat iloisena sekametelisoppana. Ystäväni Jaakko otti alun jälkeen pelinjohtajan vastuun ja alkoi vetämään kampanjaa kun sen suuret linjaukset olivat kasassa. Hänen ensimmäinen seikkailunsa oli Neverwinter Nights videopelien juonta ja ympäristöä lainaileva mutta toinen olikin hätkähdyttävämpi. Jonnekin Skandinavian niemimaalle sijoittuva kampanja oli kuin Marvel-sarjakuvien Jack Kirbyn Asgard. En tiedä kuinka paljon siinä oli suunnitelmallisuutta mutta Jaakko lähti soveltamaan pelijärjestelmän magiaa eräänlaisena tieteenä ja maalailemaan eteemme visioita fantasiamaailmasta jossa on huomioitu magian yleisyys, toistettavuus ja mitkä vaikutukset sillä voisi olla. Eräänlainen fantasiamaailmaan sijoittuva "tieteisutopia" jossa maaginen sääkontrolli pitää ilman leppoisana, sadot ovat aina mahtavia ja pimeä on poistetty pimeästä keskiajasta. Tietenkin jotain oli menossa vauhdilla pieleen ja auvoinen Pohjola oli uhattuna. Vuosien varrella kesken jääneistä kampanjoista tuo Jaakon Skandinavia on siihen osallistuneena pelaajana mietityttänyt ehkä eniten.


Kaksi viikkoa sitten ystäväni Jukka aloitti kampanjan huomattavasti muokatulla D&D 3.5 järjestelmällä jossa pelaamme 16-vuotiaita viikinkikylän urhoja. Maailma on fantastinen mutta magia on maanläheisempää ja esimerkiksi loitsijaluokista vain bardi on saatavilla alussa. Lähestyminen muistuttaa enemmän Runequestia tai Pendragonia kuin peliä jonka systeemiä käytetään. Neljä vuodenaikaa ja maanviljelykseen liittyvä sykli ovat keskeisiä elementtejä ja kampanjaa on tarkoitus tahdittaa niiden mukaan.

Uusi kampanja-aihioni jolle olen antanut nimen Lemuria ottaa hieman mallia ystävieni luomuksista sillä että pääosassa ovat nuo meriä kyntävät rosvot ja kauppiaat. Tarkoitukseni on miettiä kampanjaan kaikenlaista mikä vain itsestäni tuntuu mielenkiintoiselta tai hauskalta, tietenkin jonkinlaisen yhdistävän aihepiirin sisällä. Lähtökohtaisesti siis kyse on Vinlandin tutkimisesta fantasiamiljöössä joka on marinoitu pseudotieteissä. Sellaisten valopäiden kuten Marija Gimbutas, Duane T. Gish ja Erich von Däniken höpötykset valjastetaan palvelemaan jotain millä on merkitystä. Warhammerin Lustria on yksi suuri vaikuttaja suunnitelmissani kuten myös se eräs elokuva jossa Raquel Welch juoksee karkuun stop motion tekniikalla animoituja dinosauruksia.

3 kommenttia:

  1. Tämä uusi kampanjahan vaikuttaa oikein kiinnostavalta projektilta. Kai tulee jatkossa raporttia sen etenemisestä?

    Laitoin muuten linkin V&L:n tuonne Limun ropellusten oikeaan sivupalkkiin: http://iimu.kapsi.fi/limunropellukset/

    Hyvään seuraan olet päässyt ;)

    t. niklas

    VastaaPoista
  2. Toki, tämän projektin suhteen on lähtenyt homma pyörimään vauhdikkaammin heti alussa. En aio kuitenkaan ylisuunnitella vaan teen muistiinpanot lähinnä aloitusta vaille valmiiksi että on itse pelissä sitten joskus reilusti tilaa vetää hatusta juttuja. Muutaman sivun hahmotelma tai jotain siihen suuntaan.

    Alustavia muistiinpanoja on jo kynäilty hahmoluokista, hirviöistä ja maailmasta. Mm. Dinosauruksista vanhanajan paleontologian, populaarikulttuurin ja kreationismin virheiden ja uskomusten vinkkelistä.

    Jeffin peliblogissa olleet jutut samantapaisesta kampanjasta ovat yksi suuri vaikuttaja. Muutama vuosi sitten lukemani miehen kirjoitukset Beyond Vinland kampanjasta ja Warhammer roolipelin Lustriaa koskevat jutut 80-luvulta ovat tavallaan kyteneet taustalla samaan aikaan kun frendini ovat tehneet pitkäveneellisellä jos toisella verenhimoisia simapartoja häkellyttävän hienoja juttuja.

    Heksakarttoja on tullut myös hahmoteltua Paintilla sohien, yllättävän huono ohjelma mihin tahansa mutta saa kelvata kun sillä kerran aloitin. X1 Vaarojen Saari ja sen ratkaisut karttojen suhteen ovat olleet kovan tutkailun alla.

    Kiitoksia, olen lukenut blogiasi jo pidemmän aikaa.

    VastaaPoista
  3. Jotenkin samaan olen päätynyt tässä vuosien varrella: joskus kampanjan voi ylisuunnitella hengiltä jo ennen kuin se on alkanutkaan. Tällä hetkellä itseäni innoittaa ennen kaikkea pelkistetty maailmakuvaus, jossa muutaman lauseen heksakuvaukset ja luonnosmaiset kartat auttavat improvisoimaan sitten itse pelitilanteessa. Ja satunnaistaulukot ovat kultaakin arvokkaampia!

    Vanhat Judges Guildit, Planet Algol ja Carcosa (http://www.lotfp.com/store/index.php?route=product/product&product_id=145) tuntuvat vähän liiankin impressionistisilta omaan makuuni, mutta hyviä ideoita niistä ehdottomasti irtoaa. Tällainen lyhyihin kuvauksiin tukeutuva pelaaminen tietysti miltei vaatii kevyempien sääntöjenkin käyttämistä, niin että emergenssi pääsee vauhtiin eikä tarvitse tuijotella sääntöjä kaiken aikaa.

    X1 on varmasti täysin oikea ratkaisu, vaikken alkuperäistä Vaarojen saarta ole pelannutkaan. Meidän torstaipelin uusi "hexcrawl" Elsirin laakso on saanut todella positiivista palautetta pelaajilta ja siinä ratkaisut kartanpiirtämisineen ovat aika samanlaisia. Itseäkin innottaa nyt dinosaurusten, robottien, jättiläsihyönteisten ja muun sekoittaminen parhaimpaan pulp-henkeen.

    Onnea vielä uuteen peliin!

    VastaaPoista