Runequest on monelle suomalaiselle roolipelaajalle yhä se toinen suuri roolipeli ihan siitä syystä että siitä tuli suomennettu laitos aikanaan komeassa laatikossa. Olen aika ajoin herännyt miettimään peliä ja Gloranthan maailmaa. Olen muutaman tutun roolipelaajan kanssa tuuminut jopa kampanjan aloittamista mutta ongelmana on aikataulujen sovittaminen yhteen. Eilen selailin vanhoja White Dwarfeja ja silmiini pisti erikoinen mainos jolla kaupiteltiin Citadelin figuja.
Olen aina pitänyt Runequestia ja sen esittämää kampanjamaailmaa hyvin voimakkaasti eräänlaisena barbaarifantasiana jossa ryöstellään naapurikylien karjaa, vastustetaan pahan sivistyksen edustamaa Lunaarien imperiumia ja vedetään turpaan sen lähetystyöntekijöitä. Mainoksen peltipöksyiset ritarit herättivät kokonaan uuden aatoksen Gloranthasta nähtynä ritariromantiikan läpi jossa sankaroidaan urakalla kiiltävissä varuksissa kuin pyöreän pöydän ritarit ikään.
RuneQuest on 3. laitoksesta lähtien ollut universaalisysteemi, eli yhteys barbaarifantasian Gloranthaan on ollut pelinjohtajan varassa. Käsittääkseni se suomenkielinen versio on nimenomaan tuosta 3. laitoksesta, vaikka Ace Pelit käänsivät lujasti Glorantha-matskua. Tuo mainoksen ritarit vs. hirviöt voisi hyvin olla geneerisen kolmoslaitoksen ajoilta.
VastaaPoistaJoka tapauksessa pointti on, että mielikuvasi barbaarifantasiasta liittyy Gloranthaan, joka on vain yksi mahdollisuus Runequestin pelimaailmaksi. Käsitykseni on, että Suomessa pelin menestys ei perustu Gloranthan suosioon, vaan jengi on pelannut sillä enimmäkseen kotikutoista geneeristä fantsua.
Itselläni vain on mielikuvissa Runequest ja Glorantha hyvin voimakkaasti keskenään naimisissa vaikka se kolmas laitos onkin muodollisesti kampanjaneutraali. Kaikki niissä sääntökirjoissa mielestäni viittaa johonkin suuntaan vaikka eivät lyökään mitään lukkoon. Omissa tuntemieni roolipelaajien kuvioissa Glorantha on se juttu jonka vuoksi Runequestia ylipäätään joku pelaisi.
VastaaPoistaAatos on itselleni siis uusi, Runequest ja Glorantha ovat molemmat eräänlainen kulkematon polku jolla otan muutaman askeleen aina silloin tällöin. (Siis tavattoman paljon säätämistä sen ympärillä että kuitenkin vedän sitten seikkailuja sillä linjalla että Uroxiitit kymät parrassa menee alisiin halkomaan brookalloja ja jälkikäteen kalautellaan juomasarvia yhteen.)
King of Dragon Pass oli hauska peli, mutta en kyllä tiedä olisiko se hauskaa pelata pässin väkeä?
VastaaPoistaEi välttämättä Lohikäärmesolan populaa mutta Glorantha on laaja, lisäksi olen tutkaillut hyviä seikkailuja siihen. Löysin mm. yhden luolastoseikkailun jossa on otettu huomioon oikean maailman luolastotutkimuksen realiteetit eli se että tietyt käytävät ovat niin ahtaita että niistä voi olla vaikea ahtautua läpi, ja voi jäädä nalkkiin kuin Nalle Puh. (Olen kyllä katsellut myös perinteistä 3x3 metriä käytävää täynnä olevaa seikkailumatskua Runequestille.)
VastaaPoista