keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Bögenhafenin sankarit

Seikkailijamme marssivat viemäreissä Franzin erinomaisen suuntavaiston opastamina varastoalueelle. Saavuttuaan perille joukko alkaa vaivihkaisesti siirtyä ulos kun Franz ja Garil huomaavat jotain. Muut ovat ovat jo ulkona kun viimeisenä oleva kaksikko tajuaa että he eivät ole yksin vaan viemärissä kuljeksii heidän lisäkseen joku muu. He päättävät tarttua toimeen koska pelkäävät että heitä varjostetaan kultin toimesta. Seuraa pikainen ja hedelmätön yhteenotto oudon kuljeksijan kanssa joka luikkii pakoon jättäen vain säkillisen arvoesineitä taakseen. Pikaisen mietinnän jälkeen seurue tajuaa että kyseessä oli pelkkä murtovaras ja päättää jättää säkin viemäriin koska on aivan turha suututtaa varkaiden kiltaa, ongelmia on jo muutenkin tarpeeksi.

Pikaisen tuuminnan jälkeen seurue on melko varma että seremonia aiotaan pitää varastossa 13 ja alkavat etsiä hyviä sijainteja jäädä väijymään. Illan pimetessä Eldir piiloutuu lähettyville jätekasaan ja muut kiipeävät varaston katolle. Yöllä varastolle alkaakin ramppaamaan vaunuja joista ensimmäisestä kannetaan säkkiin sullottu ihminen. Arvovaltaisen oloisissa kieseissä tulee lisää porukkaa ja ulkopuolelle ryhmittyy iso joukko palkattua muskelia vartiomaan.

Jonkin ajan kuluttua katolla olijat alkavat kiipeillä sisään ylemmän kerroksen ikkunoista tutkimaan tilannetta. Alemmassa kerroksessa on meneillään selkeästi jokin uhriseremonia lattiaan kiinnitetyn kuparisen pentagrammin äärellä. Kultistit messuavat ja aikovat tikarit kourissa uhrata tummatukkaisen nuoren naisen joka vaikuttaa huumatulta.

Franz menettää malttinsa ja syöksyy alas, hänen silmiensä edessä ei keneltäkään vedeta kurkkua auki. Garil kohottaa kilpensä ja rymistää myöskin keskeyttämään rituaalia, loput jäävät odottamaan koska ovat aikaisempien koettelemusten johdosta vielä puolikuntoisia. Seuraa ankara taistelu jossa yksi kultisteista paljastaa todellisen olomuotonsa demonina. Hirvittävä tuhkanharmaa ja luurankomainen olento rässyisillä siivillä ja kieroilla sarvilla säikäyttää lujaluonteisimmatkin hetkeksi paikalleen. Garil antaa pirun maistaa kylmää terästä ja se haihtuu rasvaisena tummana kärynä ilmaan. Franz tekee monesta kultistista hakkelusta ennen kuin ottaa sisuksiinsa tikaria lähes koko terän mitan ja tipahtaa lattialle vuotamaan.

Ulkopuolella hirveä meteli kiinnittää kultin vartijoiden huomion mutta Eldir alkaa ammuskella heitä varjoista jousellaan. Heidän moraalinsa murtuu täysin näkymättömän vihollisen laukoessa nuolia niskaan. Sisällä sekasortoinen kamppailu kääntyy seikkailijoiden voitoksi.

Viimeinen pystyssä oleva kultisti tekee vimmaisesti vastarintaa. Garil tarjoaa lukuisia kertoja hänelle tilaisutta antautua mutta hän on liian paniikissa tajutakseen laskea asetta ja lopettaa sohimasta. Mies ei saa aiheutettua muuta kuin pintanaarmuja vihaiseen kääpiöön. Raivokas taistelu päättyy täydelliseen voittoon, kultistit ja demoni on surmattu ja vartijat ulkopuolella on ajettu pakoon.

Sankarimme miettivät hetken aikaa mitä tehdä varastollisen ruumiita kanssa. Eldir toteaa että olisi paras vain liueta vähin äänin. Siegfried ehdottaa että paikalle kutsutaan kansaa katsomaan korruptiota kaupungin ytimessä, poliittisen eliitin olisi vaikea toimia heitä vastaan jos kansa on heidän puolellaan. Siegfried juoksee kutsumään välskärin Franzille ja kiertää kaupunkia kutsuen väkeä katsomaan todisteita siitä että noitamenoja harjoitetaan heidän keskuudessaan. Pian paikka täyttyykin väkijoukosta joka ihmettelee kuinka vihollinen voi olla keskuudessamme.

Paikalle sankoin joukoin kerääntyneen kansanjoukon läpi puskee pian lähestulkoon koko kaupungin vartiokaarti, alue eristetään ja sankarimme viedään pois "kuultavaksi", vartioston päällikkö tekee julkisesti yksiselitteisen selväksi että kyseessä ei ole pidätys.

Hahmot päätyvät selliin, heitä vastaan nostetaan syytteet murhasta, salajuonesta kaupunkia ja keisarikunta vastaan. Seuraa kahden viikon prosessi jossa oikeudenkäynnit joudutaan useita kertoja keskeyttämään mellakoivien kansanjoukkojen johdosta. Lepytelläkseen kansanjoukkoja Eldir ja Siegfried vapautetaan todisteiden puutteellisuuden vuoksi, muiden tuomiona on tulla hirtetyksi, revityksi ja paloitelluksi.

Yöllä ennen teloituspäivää vankityrmän ovi avataan ja sisään tunkeutuu aseistettu joukko vaarallisen näköistä väkeä, heidän joukossaan on tummatukkainen nainen joka pelastettiin uhriseremoniasta. Pian tuomitut onkin salakuljetettu ulos kaupungista ja he paistattelevat päivää Josefin jokilaivalla. Killan edustajat hyvästelevät vähäeleisesti porukan ja nainen jonka nimeä hahmot eivät edes tiedä kertoo heidän olevan nyt sujut.

4 kommenttia:

  1. Moi!

    Olisiko mahdollista tiedottaa Rock’n Loud –roolipelistä blogissasi?
    Kyseessä on joukkorahoituksena toteutettava roolipeli, jossa pelaajat muodostavat bändin ja valloittavat musiikin maailman.

    Katso lisää osoitteesta: www.indiegogo.com/rocknloud
    Vastailen mielelläni jos mieleen tulee joitain kysymyksiä!

    Ystävällisin terveisin,
    Teemu Suontaka

    VastaaPoista
  2. Kyllähän tuosta kirjoitan, toivottavasti saat tietoa ulos ja kuulluksi pelistäsi, idea on ainakin mainion oloinen.

    VastaaPoista
  3. Bögenhafenin kampanjaan osallistujana ja tunnettuna pikkusieluna, ihmettelen hahmojeni puuttumista näistä raporteista. Jos heidät mainitaankin, niin lähinnä sivulauseessa. Muistutan julkeasti, että yhden sankareista maatessa henkitoreissa ja kääpiön pysäytellessä tikareita otsallaan, niin urhea kaksikko pelasti leidin, lähetti kultisteja manan majoille ja jne...Toki toinen heistä hankki sitten koko seurueen myös liriin...

    Nimi: Huolestunut pelaaja

    VastaaPoista
  4. Valitettavasti "Delberzin veljesten" urotyöt ovat jääneet raportoinnin suoraviivaistamisen alle, joskin katson että liriin saattamisen sijaan tapahtuneen julki tiedottaminen lienee pelannut ihan hahmojen pussiin pitkällä tähtäimellä.

    VastaaPoista