Onnea arvonnan voittajalle

Sunnuntaisen arvonnan LotFP-paketista voitti Niklas Nylund ja toivon mukaan hän saa sillä aikaiseksi monta hyvää pelisessiota.

Muille joita kiinnostavat nämä OSR-jutut suosittelen vierailua seuraaviin osoitteisiin, kaikista löytyvät ilmaiseksi ladattavat säännöt. Jokainen näistä tekee asiat hieman omalla tavallaan.

Basic Fantasy RPG

Labyrinth Lord

LotFP: RPG

Swords & Wizardry

Vancen scifiä roolipelinä

Olin suhteellisen yllättynyt kun törmäsin uutiseen että Robin D. Lawsilta on tulossa tieteisroolipeli mutta olin vielä yllättyneempi kun luin että se pohjaa Jack Vancen töihin. Peli sijoittuu samaan maailmankaikkeuteen kuin esimerkiksi Demon Princes ja Alastor kirjasarjat. Laws on yksi suuresti kunnioittamiani pelisuunnittelijoita ja on ihastuttavaa että Vancen scifi saa vihdoinkin paikkansa myös roolipelien parrasvaloissa.

The Gaean Reach

Hyvää syntymäpäivää D & D

Dungeons & Dragons roolipelin historiaan perehtynyt Jon Peterson on asioita tutkittuaan tullut tulokseen että peli julkaistiin 26.1 eli 40 vuotta sitten. Uteliaiden kannattaa katsoa hänen päätelmänsä seuraavan linkin takaa:
When Dungeons & Dragons Turns 40

Itse ajattelin juhlistaa vuosipäivää jos pelille vain järjestyy sopiva väli niin peluuttamalla Anomaalista Maanalaista Ympäristöä. Luulen että ympäri maata moni tekee ihan huvin vuoksi aivan samoin, eli pelaa D&D:tä tai jotain muuta sen tyylistä roolipeliä.

Koska nämä ovat syntymäpäivät niin niihinhän kuuluvat myös lahjat. Itselläni lojuu ylimääräinen Lamentations of the Flame Princess roolipeli nurkissa. Koska olen muutenkin yrittänyt vähentää tavaran hamsterointia ajan rattaiden jauhaessa eteenpäin siitä tulee erinomainen lahja. Lahja vaatii tietenkin vastaanottajan. Loogista eikö vain, samaan tapaan kuin kakku on syötävä, kynttilät puhallettava ja mehu juotava.


Vastaanottajaksi arvotaan joka onnekas niistä jotka eksyvät tämän ilmoituksen lukemaan ja lähettävät minulle aiheesta sähköpostia osoitteeseen mustonen piste jonas miukumauku gmail piste com tämän sunnuntain aikana. Tietenkin tällä eräänlaisella kilpailulla on ehtoja ja ties mitä kätkettyjä synkkiä motiiveja. Lähetä sähköpostia tämän sunnuntain aikana, maanantaina on jo liian myöhäistä ja juhlava tunnelma on haihtunut. Peli lähetetään vain Suomen rajojen sisäpuolelle koska postimaksut ovat tyyriit ja en halua enempää säätää asian kanssa kuin aivan välttämätöntä. Lisäksi jos olet jäärä jolla kaapit pullistelevat jo valmiiksi vuosikausien aikana akkumuloitunutta D&D- tai retrokloonitavaraa osoittaisi osallistuminen huonoa makutajua. Tietenkin jos useampia kiinnostuneita ilmaantuu niin harkintani eli puhtaan mielivallan sijaan puolueettomat ja julmat noppajumalat saattavat ratkaista asian. Hyvät perustelut yms. kallistavat tietenkin vaakakuppeja.

Viestissä täytyy olla oma osoitteesi ja nimesi jonka avulla mahdollinen lahja löytää perille. Lisäksi annat luvan julkaista nimesi blogissa jotta kaikki ihmiset jotka tunnet tajuavat painostaa sinua vetämään vanhan koulukunnan pelejä, tämä on yksi kieroutunut taka-ajatus tässä anteliaisuuden puuskassa. Käyttämäsi osoite ei tietenkään päädy eteenpäin.

Osallistuminen on sallittua vain 18 vuotta täyttäneille koska pois annetaan niin viehättävän häröä materiaalia.

Pelkkiä vankityrmiä, ei lohikäärmeitä lainkaan

Olen aika usein kirjoitellut täällä väkijoukkorahoitteisista kampanjoista mutta harvemmin videopeleistä. Nyt on tutkalleni osunut mielenkiintoinen videopeli, nimittäin Kingdom Come: Deliverance joka vaikuttaa poikkeukselliselta. Tsekkiläinen pelistudio on kehittelemässä vapaan maailman keskiaikaista rankistelua jossa miekkaillaan verissäpäin, ratsastetaan taistelukentälle ja käyskennellään kylänraitilla. Koukkuna on se että pelissä ei ole mitään yliluonnollista höpötystä, velhoja, örkkejä tai muuta sellaista vaan pelkkää realismihakuista historiasimulaatiota, näin kömpelösti sanoiksi puettuna.

Pöytäroolipelien puolella makuni on päinvastainen vaikka ajoittain jokin outo simulaatiovimma iskeekin. Videopelissä on kuitenkin kyse tyystin erilaisesta ilmaisusta joten raskaampi mudassa rämpiminenkin kiehtoo. Videopelin potkustartista kannattaa katsoa ainakin esittelyvideo, partareino-ohjelmoija saa kyllä koskettavalla puheellaan kukkaron nyörit höltymään jos aihepiiri kiinnostaa vähääkään.

Linkki: Kingdom Come: Deliverance

Fight On! #14 vihdoinkin saatavilla!

Fight On! lehti on vailla epäilyksiä yksi parhaimpia juttuja mitä vanhan koulukunnan renesanssi (Old School Renaissance tai OSR) on tuottanut maailmaan. Faneilta suoraan faneille tehty lehti on ollut koko historiansa läpi pitelemätön ja oivaltava, täynnä säkenöivää hermostunutta energiaa kuin pelinpöydässä lausuttu "oisko siistii jos..." Viimeisen parin vuoden ajan lehti on ollut oudon hiljainen ja monen jo kuolleena pitämä. Itsekin olin jo suorittanut seppeleenlaskua kun yllättäen eilispäivänä vainaja osoittautuikin varsin vereväksi ja ponkaisi arkustaan. Numero 14 on kaavailujen mukaan lehden toiseksi viimeinen.

En ole itse ehtinyt vielä edes hakemaan eletronista kappaletta mutta huomasin previkkaa tutkailemalla että kirjoittamani artikkeli on tosiaan lehdessä mukana. Toivon että sen sisältämät ohjeistukset piristävät sitä soveltavien pelinjohtajien pelejä ja että kehoitukseni vandalisoida paperilehteä mahtui myös mukaan. Oma juttuni lehdessä koskee D&D-tyylisten pelien hirviöiden pitämistä freeseinä niin että peli pysyy tunnistettavana, koska hirviögeneraattorit joista ryömii täysin satunnaisesti luotuja 14-silmäisiä tiikerinraitaisia rapusalaatteja eivät välttämättä ole aina ratkaisu aivan kaikkeen.

Painettu versio

Elektroninen versio

Barrowmaze Complete

Greg Gillespien Barrowmaze lienee yksi tunnetuimpia OSR-ilmiön synnyttämiä jättiluolaholveja. Barrowmaze I ja Barrowmaze II eivät ole minulle tuttuja mutta olen käsityksen vallassa että kyseessä on älyttömän kokoinen luolasto jossa riittää haasteita niin hirviöiden kuin ansojen muodossa. Perinteisen kerroskakun sijaan hautakerot levittäytyvät ilmeisesti vaakatasossa laajalla alueelle. Hirviöt ovat temaattisesti mietittyjä ja meno on raakaa haudanryöstöä. Barrowmaze Completen on tarkoitus koota järkälemäiset osat I ja II yhteen ja vieläpä figujen kera. Kampanjan sivua vilkaisemalla on selvää että järkyttävän överistä joskin täysin toteuttamiskelpoisesta megatuotannosta on siis kyse. Otherworldin miniatyyrit ovat minulle sen verran tuttuja että voin sanoa että firman tuotokset ovat hienoja, itselläni on niitä tusina ollut odottamassa maalia päälleen pienen ikuisuuden (ja varmaan vielä toisenkin).



Väkijoukkorahotteisen kampanjan sivu Indiegogolla:
Barrowmaze Complete & Official Miniatures by Otherworld

Talon sääntöjen kanssa hienosäätämistä

Olen päättänyt yksinkertaistaa ja virtaviivaistaa listaa talon säännöistä jotka koskevat satunnaisesti silloin tällöin käynnissä olevaa Labyrinth Lordilla vedettyä ASE-kampanjaa. Säännöt joilla ei ole pelaajille merkitystä tai ovat turhia täsmennyksiä karsitaan pois kuin myös sellaiset säännöt jotka jäävät pelipöydässä käyttämättä koska ei niitä kukaan muista. Lisäksi karsin listasta turhan selittelyn jonka pitäisi helpottaa sääntöjen sisäistämistä.

TALON SÄÄNNÖT

#1
Täydet osumapisteet ensimmäisellä tasolla
Ensimmäisen tason hahmot aloittavat täysillä osumapisteillä.

#2
Toivottomat hahmot
Aloittavan hahmon ominaisuusbonusten summan ollessa negatiivinen voidaan ominaisuudet heittää uudestaan.

#3
Korkeammalta tasolta aloittaminen
Korkeamman kuin ensimmäisen tason seurueen uudet pelaajahahmot aloittavat samalla määrällä kokemuspisteitä kuin henkiinjääneistä hahmoista se jolla on vähiten kokemuspisteitä.

#3a
Korkeammalta tasolta aloittavien hahmojen osumapisteet
Korkeammalta tasolta aloittavien hahmojen osumapisteet heitetään kaikilta tasoilta.

#3b
Korkeammalta tasolta aloittavien hahmojen aloitusrahat
Tasolta kolme tai korkeammalta aloittavat hahmot saavat normaalin aloitusrahan sijaan 900 kultapalaa käytettäväksi varusteisiin tai miten pelaaja parhaaksi katsoo.

#4
N30-tuuriheitto kerran pelisessiossa
Pelaaja voi kerran pelisessiossa korvata melkein minkä tahansa nopanheiton yhdellä kolmekymmentahokkaan heitolla. Tämä tuuriheitto täytyy ilmoittaa ennen nopan heittämistä. Heitto voi olla mikä tahansa, kuten pelastusheitto, osumaheitto jne. Nämä heitot eivät varastoidu myöhempää varten vaan niitä on aina vain yksi per pelikerta. Tämä sääntö on alunperin The Lands of Ara ja Henchman Abuse blogeista.

#5
Kilpiä tullaan rikkomaan!
Pelaaja jonka hahmolla on kilpi kädessä voi lähitaistelussa yhden vauriota aiheuttavan iskun sijaan päättää ottaa koko iskun kilvellä vastaan jolloin kilpi rikkoutuu mutta hahmo ei ota vahinkoa. Pelaaja voi tehdä päätöksensä vaurionopan heiton jälkeen. Maagiset kilvet menevät säleiksi samalla tavalla, mutta on 20% mahdollisuus per maaginen plussa että kilpi säilyykin ehjänä kärsien vain lommon. Tämä sääntö on omaksuttu Jeff's Gameblog ja Trollsmyth blogeista, joista jälkimmäisenä mainitusta se on lähtöisin.

#6
Seurueen aloite
Seurueen aloiteheittoon lisätään yleensä marssijärjestyksessä ensimmäisenä kulkevan ketteryyden muuttuja. Muissa tilanteissa käytetään pelinjohtajan harkintaa.

#7
Isot aseet
Kaikkien kahdella kädellä käytettävien aseiden vahinkoa heitettäessä lisätään vahinkoon kahden pisteen bonus. Puolentoista käden miekkaa kaksikätisesti käytettäessä saa pelaaja myös +2 bonuksen vahinkoon.

#8
Varkaat
Varkaat heittävät osumapisteensä kuusitahoisella nopalla. Varkaat voivat nahkapanssarin lisäksi suojautua kilvellä. Kaikki varkaan prosentteina ilmoitetut kyvyt alkavat ensimmäisellä tasolla 35 prosentista. Varas lisää kykyihin +5% jokaista ketteryyden bonusta kohden, ketteryyden 16 varas lisäisi +10% kun taas ketteryyden 8 varas vähentäisi -5%. Varkaan kyvyt kasvavat tasaisesti +5% jokaisella seuraavalla saavutetulla kokemustasolla. Hahmot jotka eivät ole varkaita voivat pelinjohtajan harkinnan mukaan yrittää samojen kykyjen käyttöä 10% onnistumistodennäköisyydellä.

#9
Temppeliritarit
Temppeliritari (cleric) voi käyttää kaikkia aseita.

#10
Taistelijat
Taistelijoilla, haltioilla ja kääpiöillä on käytössään bonusnoppa 1n6 joka lisätään jokaiseen osumaheittoon.

#11
Magiankäyttäjät
Magiankäyttäjillä (magic-user) ja haltioilla (elf) on pelin aloittaessaan loitsukirjoissaan kaksi vapaavalintaista ensimmäisen tason loitsua ja yksi toisen tason loitsu. Korkeammalta tasolta aloitettaessa loput loitsut määritellään sattumanvaraisesti.

#12
Haltiat
Haltioita (elf) koskevat kohdissa #10 ja #11 mainitut säännöt taistelijoille ja magiankäyttäjille.

#13
Kääpiöt
Kääpiöt (dwarf) voivat käyttää kahden käden aseita mutta eivät pitkäjousta. Kääpiöitä koskevat kohdassa #10 mainitut säännöt taistelijoille.

#14
Puolituiset
Puolituiset (halfling) eivät voi käyttää kahden käden aseita eivätkä myöskään pitkäjousta.

Fantasiaolentojen kuvitettu bestiaari

Olen aina kiinnostuneet lukemaan lisää omituisista mielikuvitusolennoista ja erinäiset hirviömanuaalit roolipeleissä ovat vuosien varrella tyydyttäneet tätä tarvetta erinomaisesti. Casey Sorrow on keräämässä rahaa bestiaarin julkaisemiseksi jossa on hyvin vanhan koulukunnan linjoilla liikkuvat innoittajat, hän mainitsee esikuvikseen David C. Sutherland kolmannen, David A. Trampierin, Tom Whamin ja Jean Wellsin. Kuvat mitä hänellä on Kickstarterissa esillä ovat ainakin hyvin vakuuttavia.

Linkki:
An Illustrated Bestiary of Fantastic Creatures

Kaupantekoa

Jokilaiva saapuu viimein Grissenwaldiin. Heti ensimmäisenä sitä odottaakin tullimies. Valtavan villalastin arvoksi arvioidaan 500 niinpä hän vaatii siitä kaupungille 50 kultakruunua, tämä sovitaan maksettavaksi laivan lähtiessä.

Siegfried lähtee Renaten kanssa tutustumaan jokiväkeen jättäen muuta hoitamaan asioita. Paikalle kutsutaan kankurien killan edustaja ja Hans hoitaa neuvotteluja muiden pyöriessä lähistöllä. Kankurien killan edustajan kanssa puhutaan siksi että heillä on yksinkoikeus ostaa villaa.

Nilkkimäinen edustaja ilmoittaa hinnaksi törkeästi alakanttiin 350 kultakruunua mutta ehdottaa että jos hänen vaivannäkönsä korvataan pienellä henkilökohtaisella korvauksella kilta voisi maksaa enemmänkin. Eldir tulistuu moisesta peittelemättömsätä sikailusta ja nostaa miehen seinälle jonka johdosta hän loikkii hetkeä myöhemmin karkuun haltian hohkaavaa halveksuntaa.

Seurue suuntaa kankurien killan talolle korjaamaan kuumapäisen ja jyrkän oikeudentajuisen haltian aiheuttamaa vahinkoa. Eri edustaja ottaa heidät vastaan vartijoiden kera ja kuuntelee sovittelevammalla sävyllä mitä heillä on sanottavaa ja sopii uusista neuvotteluista hänen kanssaan. Hän on enemmän huolissaan siitä että menettääkö metakan johdosta kukaan kasvojaan kuin korruptiosta. Laivalla pidetään seuraavana yönä silti vahtia kierojen temppujen varalta.

Seuraavana päivänä kauppa sovitaan 500 kultarahasta koska Siegfried on paikalla ja hän vain on käsittämättömän hyvä voittamaan ihmisiä puolelleen. Pian rahat ja lasti vaihtavat omistajaa kaikkia tyydyttävällä tavalla.

Seurue pysähtyy hetkeksi määrätietoisesta linjastaan ja paikallisilta kuullaan puheita kääpiöslummista. Vieraillessaan siellä Garil kuulee kääpiöiden ahdingosta, toivottomasta kaivosprojektista ja siitä että Etelka von Hertzen niminen nainen on ostanut kääpiöiden kaivoksen. Ennen lähtöä tänne etelään seikkailijoiden velhotuttava väitti että Bögenhafenista mukaan kopatussa maagisessa käärössä olisi tämän velhonmerkki.

Joukon mieliala kääntyy epäröiväksi mutta Joakim pitää yllättäen koskettavan palopuheen siitä kuinka korruptio ja kaaos kukoistavat koska kukaan ei tee sille mitään silloin kun se olisi vielä mahdollista. Paremmat ajat eivät koskaan koita jos kaikki ajattelevat vain lyhytnäköisesti omaa etuaan, täytyy ajatella myös pidemmälle ja muistuttaa siitä kuinka seikkailijatoverit ovat ennenkin uhmanneet kaaoksen ja pimeyden voimia, vieläpä menestyksellä.

Acirema

Korkeitten Vuorten Maassa on aivan viimeaikoina tapahtunut aivan tyrmistyttävä tapaus, kerrotaan että Raguocin aarre olisi myös pian kaukomaiden seikkailijoiden ulottuvilla. Työtä on vielä tehtävänä vaikka suuren hankkeen parissa onkin useampia zombin sinnikkyydellä raatavia lahjakkuuksia. Käykää ihmettelemässä Marko Peussan tekemää upeaa kantta hänen blogissaan.

Risto "Nordic" Hiedan roolipeli ansaitsee tulla tunnetuksi myös suuremmalle yleisölle. Kyseessä ei ole mikään nostalgian ruusulasien läpi toteutettu projekti koska eihän englanninkielisellä maailmalla ole mitään vanhojen hyvien aikojen muistoja Aciremasta. Oman vaatimattoman työpanokseni projekti sai sillä että kyseessä on hyvin virtaviivainen roolipeli joka keskittyy yhteen asiaan mutta jossa on silti omia kummallisia ja kiehtovia oivalluksiaan.

Acirema english translation is in the works!

Minne virta vie

Hyvin pitkän tauon jälkeen on aika palata roolipelien pariin ja vieläpä vanhan suosikkini Warhammerin. Vuoden ensimmäinen sunnuntai osoittautuukin suhteellisen jännittäväksi. Täytyy sanoa että reilut puoli vuotta taukoa pelinjohtamisesta tuntui peliä aloitellessa kuin pieni iäisyys olisi ehtinyt vierähtää. En pidä itseäni minään kovin kummoisena tarinankertojana tai hirveän hyvänä EPH:den kuvaajana kun heidän roolejaan toimitan joten pientä hermostuneisuutta oli ilmassa omalta osaltani. Sekavaa härväystä oli myös pitkä tovi ennen varsinaista peliä kirjojen, muistiinpanojen ja raporttien kanssa ennen kuin pääsin jyvälle siitä missä pelissä pitäisi mennä.

Death on The Reik kulkee seikkailuna kiskoilla mutta ei ole järin anteeksiantavainen jos pelaajilla ei ole käytössä valmiit kirjojen mukana toimitetut hahmot edellisestä seikkailusta, teksti vilisee koukkuja jotka täytyy joko soveltaa tai sivuuttaa tarpeettomina rönsyinä. Seikkailut ovat muutenkin täynnä polkuja joita ei kuljeta ja selittämättömiksi jääviä käänteitä. Mitä tulee pelaajien vainuun siitä miten koko sotku on tarkoitettu läpi rämmittäväksi on porukkani harvinaisen hyvin tilanteen tasalla. Lisäksi kävimme läpi pelin alussa mihin jäätiin vaikka tukenamme onkin nivaska peliraportteja ja wanhan maailman kalenteri josta ruksin kuluvia päiviä sitä mukaan kun niitä pelimaailmassa kiitää.



Peli alkaa samalla miehityksellä kuin aikaisemminkin ja matka kohti seuraavaa etappia eli Kemperbadia jatkuu. Tämäkään osuus ei tietenkään suju tyystin ilman sattumuksia.

Matkalla törmätään perinteisiin wanhan maailman hirttäjäisiin. Valveutuneiden kansalaisten komitea on pistämässä joen varrella hahmojen vanhaa Bretonnialaista "tuttua" Phillipe Descartesia köyden jatkoksi. Seurue muistaa kuinka hyvä miekkamies Phillepe on ja päättää rekrytoida hänet. Hirttäjäiset keskeytetään ja Siegfried puhuttaa korttihuijarin ja palkkasoturin vapaaksi enempiä empimättä. Roskajoukkoa pyöritetään verbaalisesti ja jopa Bretonnialaisen varusteet saadaan enimmiltä osin takaisin. Vastavuoroisesti Descartesista paljastuu vähemmän ärsyttävä puoli, mies vaikuttaa olevan valmis seuraamaan porukkaa vaikka Helvetin porteille, Kurtz tosin velvoittaa häntä vain matkan loppuun.

Lopulta joen molemmin puolin kohoava Kemperbad on vaikuttava ilmestys. Kaupunki on rakennettu hillittömän korkeiden jyrkänteiden laelle jotka kohoavat moellemin puolin jokea. Tavaraa mostetaan ylös ja lastataan laivoihin monimutkaisten vinssien avulla. Garil tunnistaa laitteet kääpiötekoisiksi ja Eldir niiden köydet haltioiden punomiksi. Pian seurue onkin ottanut kiikkerän kyydin ylös.

He eivät ehdi ihmetellä vierasta kaupunkia hetkeäkään kun alkaa ihmeellinen metakka ja väkijoukkojen liikehdintä. Kansa on tullut katsomaan Keisarin edustajana kaupunkiin juuri saapunutta Kreivi Otto Boormania. Väkijoukon yli nähdään vilauksia turpeasta arvovieraasta jonka kaulassa roikkuu valtavia kultakäätyjä.

Yllättäen aaltoilevan väkijoukon ruhjomaksi joutuu nuori nainen joka kumauttaa takaraivonsa kiveykseen, yhtä lukuunottamatta ketään paikallista ei tunnu kiinnostavan. Joakim ryntää apuun ja tapaa kummallista korkeaa hattua käyttävän miehen joka on myöskin samoissa aikeissa. Mies on lääkäri ja ilmeisen hyvillään siitä että edes joillain on omatunto. Nainen kannetaan miehen praktiikalle, Eldirin ja Franzin raivatessa tietä hartiavoimin. Joakim, tutustuu tohtori Maximillian Schnippmesseriin avustamalla häntä työssä kadulta napatun potilaan kanssa. Mies on vimpan päälle pätevä ammatissaan mutta todella eksentrinen. Hän pitää kissoja ja harjoittaa köyhäinavustusta hoitamalla vähempiosaisia alennetuilla hinnoilla, mitä ihmettä!?!

Siegfried verkostuu pahamaineisen rikollispäällikkö Luigi Belladonnan kanssa, toimien hänen juoksupoikanaan, aivan sattumaltako? Jostain syystä omituinen rikollispomo iski näppinsä kaikista mahdollisista juuri häneen.

Garil tutustuu paikallisiin kääpiöihin jotka käyttävät nostolaitteita, insinöörien kilta on häneen pian yhteydessä ja hän pääsee tämän kautta aitona kääpiöaatelisena juhlavastaanotolle jossa Kreivi Boormann tapaa kaupungin valtuustoa ym. silmäätekeviä. Killan puhemies on suorasanainen ja hän ei vaadi mitään erityisiä tuen osoituksia, Garilin läsnäolo ylipäätään saa killan vaikuttamaan voimakkaammalta koska nyt sen luona käy jo aatelisia vanhasta kotimaasta. Siegfried toimii hänen eräänlaisena ihmisasiantuntijanaan ja adjutanttina kutsuilla. On aivan satavarmaa että joku yhdistelee toisiinsa liittymättömiä yksityiskohtia ja ennen seuraavaa aamua etelän kääpiöiden, Tilealaisen mafian ja insinöörien killan uskotaan olevan kaikkien samaa soppaa hämmentämässä.

Seurueella ei ole mitään erityistä syytä jäädä Kemperbadiin joten laiva lähtee kohti etelää. Wittgendorfia ohitettaessa paikan ränsistyneeseen ulkoasuun ei voi olla kiinnittämättä huomiota. Franz lähetään jollalla maihin ottamaan selvää mitä paikallisille kuuluu, hän melookin ripeästi läpi pitkälle keskipäivään viipyillen aamu-usvan. Hän on jo rannassa kerjäläisten ympäröimä. Monilta puuttuu raajoja ja vaikuttaa siltä kuin lähes kaikille olisi tehty amputointeja. Eäpätoivo ja sairaus näyttävät riivaavan kylän väkeä. Franz saa pelkästä lähellä keskustelusta tartunnan erinäisiä hyppiviä ja pomppivia seuralaisia, onneksi Joakim osaa hoitaa moisen pois päiväjärjestyksestä.

Von Wittgensteinin ränsistynyt ja tumma sukulinna töröttää jonkin matkan päässä Witgendorfin kylästä kuin haljennut torahammas. Jokilaivan lipussa sen ohi huomaavat seikkailijat että linnan ympäristössä metsä on kitukavuista ja lehdetöntä, oksat ovat seittien peitossa ja lintujen kokoiset valkeat perhoset liihottelevat siellä täällä. Tarkkasilmäisimmät huomaavat myös maassa ja oksilla kiemurtelevat jalan mittaiset valkoiset ja turvonneet toukat. Wittgensteinin linnassa vierailu päätetään jättää jonnekin tulevaisuuteen, kerkiäähän sinne paluumatkallakin.

P.S.
Löysin hiljan aivan täydellisen retroa Warhammerin pelimusaa, tätä kuunnellessa sitä tuntee olevansa ihan eri vuosikymmenellä, nuori ja pitkätukkainen:
Blood for the Blood God